Venäläiset maahanmuuttajanaiset ovat tyytyväisiä Suomessa asumiseen ja suomalaiseen puolisoonsa, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Tyytymättömyyttä aiheuttaa se, että suomalaiset isovanhemmat eivät osallistu perheiden elämään yhtä intensiivisesti kuin venäläiset isovanhemmat.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Pirjo Pöllänen tarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomeen avioituneiden venäläisten naisten hoivajärjestelyjä ja perhesuhteita. Tutkimuksessa haastateltiin 16 Pohjois-Karjalassa asuvaa venäläistä vaimomuuttajaa, joilla on ollut tai on parisuhde suomalaiseen mieheen. Väitöskirja tarkastelee Suomen ja Venäjän rajan kahta puolta elävien naisten arkea Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa.
YLIRAJAISTA JA YLISUKUPOLVISTA HOIVAA SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ
Tutkimuksen mukaan Suomessa asuvat venäläiset maahanmuuttajanaiset huolehtivat paikan päällä myös Venäjällä asuvista sukulaisistaan. Venäläisten naisten hoivavastuut ovat moninaisia ja kohdistuvat Suomessa ja Venäjällä asuviin lapsiin, Venäjällä asuviin vanhempiin ja muihin sukulaisiin sekä Suomessa asuviin appivanhempiin.
Tutkimus osoittaa, että ylirajaisuus asettaa perhehoivalle omat haasteensa. Suomesta käsin on hankalaa tarjota konkreettista hoiva-apua Venäjällä asuville sukulaisille. Ylirajaisena hoiva muodostuukin erilaiseksi kuin hoiva oman yhteiskunnan sisällä. Keskeinen ylirajaisen hoivan muoto on taloudellisen avun antaminen Venäjällä asuville sukulaisille. Monet Suomessa asuvat venäläisnaiset myös järjestävät ja organisoivat Venäjällä asuvien sukulaistensa hoivaa Suomesta käsin.
ÄITIYS ON KESKEINEN OSA VENÄLÄISTEN NAISTEN ARKEA
Äidinhoiva nousi tutkimuksessa esiin keskeisimpänä perhehoivan muotona venäläisten maahanmuuttajanaisten arjessa. Äidinhoivan keskeisimmät elementit ovat äidin vastuu lapsen kasvatuksesta sekä materiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tarjoaminen lapsille.
Tutkimuksen perusteella äideillä on perheessä suurempi vastuu lapsista kuin isillä. Silti suomalaiset aviomiehet ottavat osaa niin lastensa kuin lastenlastensakin hoivaan ja arkeen enemmän, mihin tutkimukseen osallistuneet naiset ovat venäläisessä yhteiskunnassa tottuneet. Tulosten perusteella suomalainen mies puolisona ja isänä on huolehtivampi ja aktiivisempi kuin venäläinen mies.
SUOMESSA YLEISIN KANSAINVÄLISEN AVIOLIITON MUOTO
Vuosittain Suomessa solmitaan noin 4 000 kaksikulttuurista avioliittoa. Niistä joka kolmas solmitaan suomalaisen miehen ja venäläisen naisen välillä. Suomalaisten miesten ja venäläisten naisten avioliitot ovatkin yksi näkyvimmistä kaksikulttuurisen avioliiton muodoista. Alueellisesti suomalaisten miesten ja venäläisten naisten välisiä avioliittoja solmitaan eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
Pöllänen selvittää väitöstutkimuksessaan Venäjältä Suomeen muuttaneiden vaimomuuttajien kokemuksia ylirajaisesta perhehoivastaan sekä niitä haasteita, joita venäläis-suomalaiset perheet kohtaavat hoivavastuidensa jakamisessa eläessään arkeaan rajan kahta puolta. Tutkimuksessa haastateltujen naisten kokemuksia lasten ja vanhusten hoivasta, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä parisuhteesta analysoidaan tutkimuksessa aiemman venäläisen ja suomalaisen perhetutkimuksen tuottaman tutkimustiedon avulla.
(Itä-Suomen Yliopisto)
Pirjo Pöllänen on kirjoittanut ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiosta vuonna 1991. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa vuonna 2000. Valmistumisensa jälkeen Pöllänen on työskennellyt assistenttina Joensuun yliopistossa ja nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Tällä hetkellä Pöllänen työskentelee yliopisto-opettajana sosiologian oppiaineessa yhteiskuntatieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Pirjo Pöllänen tarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomeen avioituneiden venäläisten naisten hoivajärjestelyjä ja perhesuhteita. Tutkimuksessa haastateltiin 16 Pohjois-Karjalassa asuvaa venäläistä vaimomuuttajaa, joilla on ollut tai on parisuhde suomalaiseen mieheen. Väitöskirja tarkastelee Suomen ja Venäjän rajan kahta puolta elävien naisten arkea Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa.
YLIRAJAISTA JA YLISUKUPOLVISTA HOIVAA SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ
Tutkimuksen mukaan Suomessa asuvat venäläiset maahanmuuttajanaiset huolehtivat paikan päällä myös Venäjällä asuvista sukulaisistaan. Venäläisten naisten hoivavastuut ovat moninaisia ja kohdistuvat Suomessa ja Venäjällä asuviin lapsiin, Venäjällä asuviin vanhempiin ja muihin sukulaisiin sekä Suomessa asuviin appivanhempiin.
Tutkimus osoittaa, että ylirajaisuus asettaa perhehoivalle omat haasteensa. Suomesta käsin on hankalaa tarjota konkreettista hoiva-apua Venäjällä asuville sukulaisille. Ylirajaisena hoiva muodostuukin erilaiseksi kuin hoiva oman yhteiskunnan sisällä. Keskeinen ylirajaisen hoivan muoto on taloudellisen avun antaminen Venäjällä asuville sukulaisille. Monet Suomessa asuvat venäläisnaiset myös järjestävät ja organisoivat Venäjällä asuvien sukulaistensa hoivaa Suomesta käsin.
ÄITIYS ON KESKEINEN OSA VENÄLÄISTEN NAISTEN ARKEA
Äidinhoiva nousi tutkimuksessa esiin keskeisimpänä perhehoivan muotona venäläisten maahanmuuttajanaisten arjessa. Äidinhoivan keskeisimmät elementit ovat äidin vastuu lapsen kasvatuksesta sekä materiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tarjoaminen lapsille.
Tutkimuksen perusteella äideillä on perheessä suurempi vastuu lapsista kuin isillä. Silti suomalaiset aviomiehet ottavat osaa niin lastensa kuin lastenlastensakin hoivaan ja arkeen enemmän, mihin tutkimukseen osallistuneet naiset ovat venäläisessä yhteiskunnassa tottuneet. Tulosten perusteella suomalainen mies puolisona ja isänä on huolehtivampi ja aktiivisempi kuin venäläinen mies.
SUOMESSA YLEISIN KANSAINVÄLISEN AVIOLIITON MUOTO
Vuosittain Suomessa solmitaan noin 4 000 kaksikulttuurista avioliittoa. Niistä joka kolmas solmitaan suomalaisen miehen ja venäläisen naisen välillä. Suomalaisten miesten ja venäläisten naisten avioliitot ovatkin yksi näkyvimmistä kaksikulttuurisen avioliiton muodoista. Alueellisesti suomalaisten miesten ja venäläisten naisten välisiä avioliittoja solmitaan eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
Pöllänen selvittää väitöstutkimuksessaan Venäjältä Suomeen muuttaneiden vaimomuuttajien kokemuksia ylirajaisesta perhehoivastaan sekä niitä haasteita, joita venäläis-suomalaiset perheet kohtaavat hoivavastuidensa jakamisessa eläessään arkeaan rajan kahta puolta. Tutkimuksessa haastateltujen naisten kokemuksia lasten ja vanhusten hoivasta, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä parisuhteesta analysoidaan tutkimuksessa aiemman venäläisen ja suomalaisen perhetutkimuksen tuottaman tutkimustiedon avulla.
(Itä-Suomen Yliopisto)
Pirjo Pöllänen on kirjoittanut ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiosta vuonna 1991. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa vuonna 2000. Valmistumisensa jälkeen Pöllänen on työskennellyt assistenttina Joensuun yliopistossa ja nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Tällä hetkellä Pöllänen työskentelee yliopisto-opettajana sosiologian oppiaineessa yhteiskuntatieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
RSS Feed
