Raportti: Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä

• Lue raportti kokonaisuudessaan verkossa (PDF)

Duo on julkaissut suomalais-thaimaalaisiin lapsiperheisiin keskittyvän raportin. Raporttia varten haastateltiin 22 henkilöä: suomalais-thaimaalaisten perheiden miehiä ja naisia sekä perheiden kanssa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia. Raporttia on taustoitettu perheisiin liittyvillä tilastoilla. Selvitykseen liittyen Duo järjesti myös suomalais-thaimaalaisille perheille oman vanhempainvalmennusillan, jossa parasta osallistujien mukaan olivat kokemusten ja ajatusten vaihtaminen miesten ja naisten ryhmissä.

Suomalais-thaimaalaisten perheiden määrä on ollut nousussa viime vuosien aikana. Selvityksessä keskitytään Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten muodostamiin perheisiin, koska noin 97 % suomalais-thaimaalaisista perheistä kuuluu tähän ryhmään. Kuten yleensäkin kaksikulttuurisista perheistä, noin puolet suomalais-thaimaalaisista perheistä on lapsiperheitä. Lähes 40 % suomalais-thaimaalaisista perheistä on uusperheitä, ja Suomeen Thaimaasta tulleiden lasten ja nuorten sopeutuminen uuteen perhetilanteeseen ja yhteiskuntaan koskettaakin monia perheitä. 

Thaimaalaisten naisten kokemukset Suomeen muutosta ja perheiden kokemukset elämästä Suomessa ovat hyvin yksilöllisiä, mutta haastatteluissa nousi esiin myös monia yhtäläisyyksiä. Mahdollisuudet suomen kielen oppimiseen mahdollisimman pian maahan muuttamisen jälkeen vaikuttaa naisten kotoutumiseen ja suomalais-thaimaalaisten perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kielimuuri on sekä kotoutumisen että parisuhteen haaste monissa perheissä. Haastatellut miehet kertoivat, että maahanmuuttoon liittyvän byrokratian hoitaminen on ollut heille raskas ja stressaava prosessi. Maahanmuuton kokemus koskettaa koko perhettä ja suomalaisen puolison tukeminen thaimaalaisen puolison kotoutumisen edistäjänä on tärkeää. 

Vaikka haastatellut perheet kokivat suomalaisen ja thaimaalaisen kulttuurin eroavan paljon toisistaan, lasten kasvatuksessa kulttuurierot eivät olleet aiheuttaneet suuria ongelmia. Kulttuurierot liittyivät lähinnä suomalaiseen yksilökeskeisyyteen ja thaimaalaiseen yhteisölliseen ajattelutapaan, mikä vaikuttaa esimerkiksi perheen raha-asioihin ja yhteydenpitoon sukulaisiin. Haastateltujen mukaan thaimaalaisille ei ole luontevaa vaatia oikeuksiaan tai pyytää suoraan apua, mikä voi toisinaan johtaa ongelmiin Suomessa. Terveydenhuoltopalvelut toimivat hyvin eri tavalla Suomessa kuin Thaimaassa, mutta mahdollisesta kielimuurista huolimatta haasteltavat olivat tyytyväisiä neuvolassa saamaansa palveluun.

(Duo)