"​Toivon että suomalaisuuden käsite laajenisi että meitäkin kuunneltaisiin enemmän. Kaksikulttuuriset suomalaiset tytöt ja pojat harvemmin näkyvät esimerkiksi mediassa mitenkään. Olemme näkymätön osa tätä kansaa ja ääntämme harvemmin kuulee."

"Kiitos, että annoitte meille äänen." ​

Artikkelisarja kahden kulttuurin suomalaisuudesta

​Pro gradu: "Kahden kulttuurin kasvatit: nuorten aikuisten kokemuksia monikulttuurisessa perheessä kasvamisesta ja omasta kulttuuri-identiteetistä"

Kahden kulttuurin kuntaavaalit 9.4. (ennakkoäänestys 29.3.-4.4. )

​Ota selvää ehdokkaista!

Ota yhteyttä ja kysele! 

Sinulla on ääni, käytä sitä! 

Kuka voi äänestää?

Milloin ja missä voi äänestää?

Mervi ja Heidi ovat ohjanneet Duo Olohuone -tapaamisia Lappeenrannassa syyskuusta lähtien

”Itselläni on pitkä kokemus kahden kulttuurin avioliitosta ja vanhemmuudesta ja ajattelen, että toiset voisivat kokemuksistani hyötyä. Olisi varmasti ollut minulle itselleni hyödyllistä myös silloin lähes 20 vuotta sitten tuoreena vaimona osallistua tällaiseen toimintaan”

Mervi ja Kristina

Duo-toiminta on Mervin ja Heidin mielestä erittäin tervetullutta Lappeenrantaan. ”Kahden kulttuurin perheiden kysymyksiä on vaikea ymmärtää, jos ei ole niistä omaa kokemusta. Toki kaikki perheet ovat erilaisiakin. Mutta on hyvä, että asioista voi puhua ja keskustella avoimesti ja Duo-toiminta mahdollistaa sen. Minulle on tärkeää myös se, että omat lapset voivat olla mukana, tutustua toisiin lapsiin ja rakentaa omaa vertaisverkostoaan.” Mervi kertoo. ”Oma 12-vuotiaani miettii jo enemmän sitä, että on kahden kulttuurin lapsi ja mitä se tarkoittaa. Välillä hän haluaisi olla ihan samanlainen kuin kaverit, mutta toisaalta kokee, että oma perhe on kuitenkin erilainen kuin monella muulla. Samalla hän kuitenkin kokee kaksikulttuurisen perheensä voimavaraksi nyt ja tulevaisuudessa”, Heidi jatkaa. ”Meillä ei mieheni kanssa ole kummallakaan sukulaisia täällä lähellä, joten olemme vain me. Moni kaksikulttuuriseen arkeen liittyvä asia on itselle ihan normaalia, mutta tulee näkyväksi, kun vaikka oma isä tulee käymään. Silloin yllättäen hoksaa millaiseksi oma kulttuuri on muotoutunut meidän perheessä.”

Viime aikoina Mervi ja Heidi ovat pohtineet erityisesti kielen merkitystä kahden kulttuurin parisuhteessa, ja intoutuvat keskustelemaan siitä nytkin. Molemmat puhuvat puolisonsa kanssa suomea, mutta silloin tällöin väärinymmärryksiä tulee. ”Sanoilla on meille eri merkitys äidinkielistämme johtuen. Vaikka kielitaito olisi kuinka hyvä, niin väärinymmärryksiä voi tulla erilaisten kulttuurien ja kommunikaatiotapojen takia. Perhesuhteet ovat myös niin tunnepitoisia, että kielellä on aivan eri merkitys perheessä kuin vaikka työelämässä. Duo Olohuoneen vertaiskeskusteluissa huomaa, että muillahan on ihan samoja haasteita.” Mervi kertoo.  ”Eri kulttuureissa on niin eri tavat kommunikoida ja kaikkeahan ei aina sanota ääneen. Itse olen hyvin suorasukainen, ja kielimuurin takia välillä täytyykin olla. Turkissa taas monesti kierrellään ja kaarrellaan, mistä voi tulla joskus esimerkiksi sukulaisten kanssa väärinkäsityksiä”, Heidi selittää.

Heidi

”Moniarvoisuus on suuri rikkaus ja meitä ihmisiä mahtuu joka soppeen.” ​

Teini-ikä voi olla haastavaa, kun haluaa olla samanlainen kuin kaikki muut. Mutta me ollaan kaikki erilaisia, nekin joiden vanhemmat tulevat samasta kulttuurista. Muista että sun identiteettisi on rikas ja voit tuoda näkökulmia sen kautta yleiseen keskusteluun. Olet myös paljon muuta kuin etninen taustasi. Ota selvää molemmista kulttuureista pelottomasti, laajenna tietämystäsi. Älä pelkää tutkia arvomaailmaasi ja haastaa niitä käsityksiä ja arvoja joita vanhempasi omaavat. Älä pelkää omistaa omaa ääntäsi, olet arvokas. Älä lankea ennakkoluuloisiin stereotypioihin, vaikka kaikilla meillä on ennakkoluuloja, vaan kyseenalaista ja haasta itsesi kun huomaat lankeavasi siihen.

Antakaa lapsellenne mahdollisuus tutustua molempiin kulttuureihin ja antakaa lapsenne olla kaksikielinen. Se luultavasti helpottaa identiteettikriisiä minkä lähes jokainen meistä kokee. Varautukaa siihen, että lapsenne kokee syrjintää, koulukiusaamista ja rasismia opettamalla ja valistamalla siihen. Kasvattakaa lapsestanne vahva ja tiedostava. Kaksikulttuurisuus on rikkaus, eikä siinä ole itsessään mitään negatiivista. Negatiivisuus tulee ulkopuolelta, ja sitä vastaan on kamppailtava vaikka aina ei jaksaisi. ​

Vanhempien olisi hyvä jo odotusaikana miettiä, miten kaksikulttuurisuus tulisi mahdollisesti vaikuttamaan lapsen minäkuvan muotoutumiseen. Olisi tärkeää keskustella esimerkiksi siitä, millaisia juhlapyhiä vietetään, millaisia kasvatustapoja käytetään, opetetaanko lapsi kaksikieliseksi jne. On virhe ajatella, että lapsesta tulee vanhempien myötä automaattisesti "puoliksi sitä ja puoliksi tätä". Identiteetin muotoutuminen on monen tekijän summa. Vanhempien on hyväksyttävä se, että lapsi omaksuu vahvemmin itselleen ympäröivän valtakulttuurin, sen tavat ja kielen. Vanhemmat voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millä tavoin molempien vanhempien kulttuureita tuodaan kotona esiin ja miten ne nivoutuvat osaksi lapsen itseymmärrystä ja maailmankuvaa.

Lapsen opettaminen kaksikielisyyteen vaatii sitoutumista ja johdonmukaisuutta, ja se voi tuntua joistain vanhemmista paljolta työltä, etenkin jos lapsen ei haluta erottuvan muista suomalaisista lapsista. Tärkeintä olisi, että vanhemmat keskustelisivat kaksikielisyydestä kotona ja pohtisivat mahdollista kaksikielisyyteen kasvattamista jo ennen lapsen syntymää.

Olet yksilö, sinäkin varmasti kuten kaikki ihmiset koet erilaisuuden tunteita. Haasta itsesi ja käsityksesi äläkä tuomitse kanssa ihmisiäsi, siten et tuomitse myös itseäsikään niin ankarasti. Ole empaattinen, avarakatseinen ja tiedosta että vain kysymällä ja oppimalla voit haastaa omia ennakkoluulojasi.

​Nykyään mielestäni meillä nyt pitäisi osata tehdä se oletus että suomea osaa muutkin kuin valkoiset ihmiset suomessa ja puhua myös rohkeasti maahanmuuttajille ja muille suomea opetteleville suomea vaikka nämä puhuisivat sitä huonosti takaisin eikä aina vain olettaa että me ei olla suomenkielisiä.

Ollaan osa tätä yhteiskuntaa ja suomalaisuutta, toivon että suomalaisuuden käsite laajenisi että meitäkin kuunneltaisiin enemmän. Kaksikulttuuriset suomalaiset tytöt ja pojat harvemmin näkyvät esim. mediassa mitenkään. Olemme näkymätön osa tätä kansaa ja ääntämme harvemmin kuulee.

Avoimuutta, vertaistukea, tapahtumia lisää! Sellaisia jotka ylittävät sen näkymättömän rajan.

Moniarvoisuus on suuri rikkaus ja meitä ihmisiä mahtuu joka soppeen. Suomikin muuttuu entistä monimuotoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi ja toiveeni olisikin, että tulevaisuudessa kenenkään suomalaisen lapsen ja nuoren ei tarvitsisi kokea olevansa täysin ulkopuolinen pelkän ulkonäkönsä vuoksi. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin, ettei pelkkä pohjoismainen ulkokuori riitä enää määrittelemään "kunnon suomalaista".

Duo Äiti & vauva -ryhmissä keskustellaan kaksikulttuurisen vauvaperheen arjesta. Kuvassa Linda ohjaamassa keskustelua.

Kun rasismi Suomessa lisääntyy, haluan itse olla mukana lisäämässä tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureista, ja vastustaa rasismia lisäämällä kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

Kun äiti keskustelee, ehtii Amina harjoitella vaikka kävelemistä.

”On monenlaisia asioita ja tilanteita, joita joku toinen ei voi ymmärtää, jos ei itse elä kahden kulttuurin perheessä samojen kysymysten keskellä.”

Kuvassa vasemmalta Linda, Yasser, Elli ja Amina.

”Kadunko avioliittoani tänne? Mitä voin tehdä täällä? Voinko puhua tunteistani kenellekään, edes aviomiehelleni?"

© Hanna Kinnunen

”Yritä ajatella avoimesti ja älä tee kokemistasi haasteista turhan monimutkaisia. Etsi ystävä, johon luotat ja jolle voit puhua. Älä pakene ongelmia, vaan kohtaa ne. Luota itseesi ja kykyysi ratkaista ongelmat. Se antaa sinulle positiivista energiaa. Suomalaiselle puolisolle sanoisin: ole kärsivällinen, ole läsnä, ole puolisosi tukena. Etsi erilaisia tapoja lohduttaa ja tukea. Tarjoa vakautta ja ennakoitavuutta ja auta puolisoasi tutustumaan suomalaiseen arkeen."