Duo kahden kulttuurin perheille
  • Etusivu
  • Duo Kirjasto
    • Kahden kulttuurin lapsi
    • Kaksikielisyys
    • Kriisit ja ero
    • Nettiluennot
    • Oppaat ja ohjeet
    • Parisuhde ja perhe
    • Tilastot ja tutkimukset
    • Vaikuttaminen
    • Vanhemmuus
    • Duo Library (material in English)
  • Duo Blogi
  • Intercultural divorce (English)
  • In english

Duo Kirjasto

Kahden kulttuurin parit ja perheet Suomessa - tilastokatsaus 2017

7/3/2019

0 Comments

 
Uusimpien tilastojen (Tilastokeskus 2018) mukaan Suomessa asui vuoden 2017 lopussa 76 626 kaksikulttuurista paria ja perhettä. Luvussa on mukana sellaiset kaksikulttuuriset avo- ja avioparit sekä rekisteröidyt parisuhteet, joissa toinen puolisoista on syntynyt Suomessa. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna suomalaiset solmivat lähes 4300 uutta kansainvälistä avioliittoa vuonna 2017, naiset hieman miehiä useammin. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa asuu arviolta noin 8000 perhettä, jossa molemmat puolisot ovat syntyneet ulkomailla mutta keskenään eri maissa.
Picture
Avioeroon päätyi vuonna 2017 syntymämaan mukaan tarkasteltuna 1933 kahden kulttuurin avioparia, mikä on noin 14% kaikista Suomessa vuonna 2017 toteutuneista avioeroista. ​

​Suomalaisten miesten ja naisten kahden kulttuurin liittojen määrien välinen ero kapenee

Suomessa syntyneillä miehillä on useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin suomalaisilla naisilla ja näin on ollut jo 1990-luvulta lähtien. Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden puolisoiden liittoja oli vuonna 2017 yhteensä 41 126, mikä on noin 54 % kaikista suomalaisten solmimista kahden kulttuurin liitoista. Suomessa syntyneiden naisten ja ulkomailla syntyneiden puolisoiden liittoja oli vuonna 2017 yhteensä 35 500. Suomalaisten naisten ulkomaalaisten kanssa solmittujen liittojen lukumäärä on kasvanut suhteessa miehiin ja näyttääkin siltä, että uusia kansainvälisiä liittoja solmivat nyt useammin suomalaiset naiset kuin miehet. ​

Jo neljännes suomalaismiesten ulkomaalaisista puolisoista on syntynyt Aasiassa 

Suomalaismiesten ulkomailla syntyneistä puolisoista suurin osa on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Ruotsissa sekä Thaimaassa ja Virossa. Maanosittain tarkasteltuna Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot ovat kuitenkin yleisimmin Euroopasta. Euroopassa syntyneiden puolisoiden osuus vuoden 2017 lopussa oli noin 65 % kaikista Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneistä puolisoista. Suurin osa Euroopassa syntyneistä puolisoista (60 %) tulee EU-maista. 
Picture
Aasiassa syntyneiden puolisoiden osuus on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia. Vuonna 2003 suomalaisten miesten Aasiassa syntyneitä puolisoja oli alle 3000 ja vuonna 2017 heitä oli 9847. Eniten on kasvanut thaimaalaisten, kiinalaisten, filippiiniläisten ja vietnamilaisten puolisoiden määrä. Myös Afrikan maissa syntyneiden puolisoiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2003, mutta suomalaisten miesten Afrikassa syntyneiden puolisoiden lukumäärä on noin 900, kun suomalaisnaisten kohdalla vastaava luku on yli 3000. 

Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avo- ja aviopuolisot ovat yleisimmin:
  1. Euroopasta yht. 26 766 eli 65 % (Venäjä ja ent. Neuvostoliitto 9698, Ruotsi 8455, Viro 2783 ja Saksa 993)
  2. Aasiasta yht. 9847 eli 24 % (Thaimaa 4927, Kiina 1389, Filippiinit 1170 ja Vietnam 594)
  3. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta yht. 2611 eli 6 % (USA 723, Brasilia 448, Kanada 313 ja Meksiko 209)
​
Suomalaiset miehet solmivat vuonna 2017 uusia kansainvälisiä liittoja useimmiten venäläisten (321), thaimaalaisten (316) ja filippiiniläisten (100) kanssa. (Huom. nämä tilastot kertovat kansalaisuuden eivätkä syntymämaata, joten joukossa voi olla myös Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomailla syntyneitä miehiä).

Suomessa syntyneet miehet erosivat vuonna 2017 lukumäärällisesti eniten entisessä Neuvostoliitossa (173), Thaimaassa (124) ja Ruotsissa (123) syntyneiden puolisoiden kanssa solmituista liitoista. ​

Suomalaisnaisten puolisoista yli puolet tulevat EU-maista

Suomalaisten naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat kotoisin useammista maista verrattuna suomalaisten miesten puolisoihin. Määrällisesti eniten liittoja on solmittu Ruotsissa, Britanniassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Saksassa, Turkissa, Virossa ja USA:ssa syntyneiden puolisoiden kanssa. Etenkin Irakissa syntyneiden puolisoiden kanssa solmitut liitot ovat yleistyneet nopeasti parissa vuodessa. 
Maanosittain tarkasteltuna Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat yleisimmin Euroopasta ja erityisesti EU-maista. Euroopassa syntyneiden puolisoiden osuus oli vuoden 2017 lopussa lähes sama kuin suomalaisilla miehilläkin eli 68 %. EU-maissa syntyneiden puolisoiden osuus eurooppalaisista puolisoista oli kuitenkin suomalaisiin miehiin verrattuna huomattavasti suurempi eli 80 %. 
Picture
Afrikasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Aasiasta tulevien puolisoiden lukumäärissä on USA:ta, Irakia ja Marokkoa lukuun ottamatta vain pienehköjä eroja. Aasiassa ja Oseaniassa syntyneet puolisot ovat yleistyneet myös suomalaisten naisten puolisoina, mutta puolisot tulevat eri maista verrattuna suomalaisten miesten aasialaisiin puolisoihin. Suomalaisten naisten ja miesten Euroopassa ja Amerikassa syntyneet puolisot tulevat pääosin samoista maista. ​​
​
Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avo- ja aviopuolisot ovat yleisimmin:
  1. Euroopasta yht. 24 099 eli 68 % (Ruotsi 8778, Britannia 2310, Venäjä ja ent. Neuvostoliitto 2011, Saksa 1728, Turkki 1288 ja Viro 1287)
  2. Aasiasta ja Oseaniasta yht. 3977 eli 11 % (Irak 716, Australia 358, Intia 354 ja Iran 342)
  3. Afrikasta yht. 3443 eli 10 % (Marokko 535, Nigeria 385, Egypti 316, Gambia 282 ja Algeria 250)
  4. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta yht. 3120 eli 9 % (USA 1245, Kanada 409, Brasilia 253 ja Meksiko 246)

Uusia kahden kulttuurin liittoja suomalaiset naiset solmivat vuonna 2017 useimmiten irakilaisten (342), turkkilaisten (123) sekä Britannian (101) ja USA:n (101) kansalaisten kanssa. (Huom. nämä tilastot kertovat kansalaisuuden eivätkä syntymämaata, joten joukossa voi olla myös Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomailla syntyneitä naisia).
​

Suomessa syntyneet naiset erosivat vuonna 2017 lukumäärällisesti eniten Ruotsissa (141), Turkissa (64), Marokossa (32), entisessä Neuvostoliitossa (31) sekä Gambiassa (30) syntyneiden puolisoiden kanssa. 

Tanja Del Angel
Suunnittelija, Familia ry

​Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
0 Comments

Kahden kulttuurin parit ja perheet Suomessa – tilastokatsaus 2016

2/5/2018

0 Comments

 
Picture

​Kaksikulttuuristen perheiden lukumäärä kasvaa vauhdilla

​Uusimpien tilastojen (Tilastokeskus 2016) mukaan Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 75 266 kaksikulttuurista paria ja perhettä. Lukumäärä on 16 554 perhettä eli lähes 30 % enemmän kuin vuonna 2009, jolloin Familiassa alkoi kahden kulttuurin perheille suunnatun toiminnan kehittäminen. Luvussa on mukana sellaiset kaksikulttuuriset avo- ja avioparit sekä rekisteröidyt parisuhteet, joissa toinen puolisoista on syntynyt Suomessa.

​Lisäksi Suomessa asuu noin 8000 perhettä, jossa molemmat puolisot ovat syntyneet ulkomailla mutta keskenään eri maissa. Arvioilta noin puolet kaksikulttuurisista perheistä on lapsiperheitä. Kolmasosa kahden kulttuurin perheistä asuu pääkaupunkiseudulla ja noin joka viides kaksikulttuurinen pari asuu Helsingissä.
​

​Suomalaisilla miehillä yhä enemmän ulkomaalaisia puolisoja

​Suomalaisten miesten liittojen määrä ulkomailla syntyneiden puolisoiden kanssa meni suomalaisten naisten ohi jo 1990-luvun loppupuolella ja suomalaisilla miehillä on nykyisin useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin suomalaisilla naisilla. Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden puolisoiden liittoja oli vuonna 2016 yhteensä 40 567, mikä on lähes 54 % kaikista suomalaisten solmimista kahden kulttuurin liitoista.

​Suomessa syntyneiden naisten ja ulkomailla syntyneiden puolisoiden välisiä liittoja oli vuonna 2016 yhteensä 34 694. Ero suomalaisten miesten ja suomalaisten naisten ulkomaalaisen kanssa solmittujen liittojen lukumäärässä on vähitellen kasvanut. Vuonna 2013 suomalaisten miesten ja ulkomailla syntyneiden puolisoiden liittoja oli n. 5200 enemmän kuin suomalaisilla naisilla, kun nyt ero on jo lähemmäs 6000. Uusia kahden kulttuurin liittoja solmivatkin useammin suomalaiset miehet kuin naiset, päinvastoin kuin usein saatetaan kuvitella. 
​

​Suomalaismiehillä on jo lähes 10 000 aasialaista puolisoa

Suomalaismiesten ulkomailla syntyneistä puolisoista suurin osa on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Ruotsissa sekä Virossa ja Thaimaassa. Maanosittain tarkasteltuna Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot ovat yleisimmin Euroopasta. Euroopassa syntyneiden puolisoiden osuus vuoden 2016 lopussa oli noin 66 % kaikista Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneistä puolisoista. Euroopassa syntyneistä puolisoista 60 % tuli EU maista. Aasiassa syntyneiden puolisoiden osuus on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia. Vuonna 2003 suomalaisten miesten Aasiassa syntyneitä puolisoja oli alle 3000 ja vuonna 2016 heitä oli lähes 9500. Eniten on kasvanut thaimaalaisten, kiinalaisten, filippiiniläisten ja vietnamilaisten puolisoiden määrä. Myös Afrikan maissa syntyneiden puolisoiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2003, mutta suomalaisten miesten Afrikassa syntyneiden puolisoiden lukumäärä on edelleen alle 1000, kun suomalaisnaisten kohdalla vastaava luku on yli 3000.  
​
​Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avo- ja aviopuolisot ovat yleisimmin:
​

1. Euroopasta yht. 26 697 eli 66 % (Venäjä ja ent. Neuvostoliitto 9762, Ruotsi 8511, Viro 2772 ja Saksa 974)
2. Aasiasta yht. 9481 eli 23 % (Thaimaa 4832, Kiina 1339, Filippiinit 1098 ja Vietnam 528)
3. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta yht. 2524 eli 6 % (USA 695, Brasilia 429, Kanada 306 ja Meksiko 196)

​Uusia kahden kulttuurin liittoja suomalaiset miehet solmivat vuonna 2016 useimmiten thaimaalaisten (317), venäläisten (300), vietnamilaisten (100) ja virolaisten (96) kanssa. (Huom. nämä tilastot kertovat kansalaisuuden eivätkä syntymämaata, joten joukossa voi olla myös Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomailla syntyneitä miehiä) 
Suomessa syntyneet miehet erosivat vuonna 2016 lukumäärällisesti eniten entisessä Neuvostoliitossa, Ruotsissa ja Thaimaassa syntyneiden puolisoiden kanssa solmituista liitoista.
Picture

​Suomalaisnaisten puolisot tulevat ympäri maailmaa

Suomalaisten naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat kotoisin useammista maista verrattuna suomalaisten miesten puolisoihin. Määrällisesti eniten liittoja on solmittu Ruotsissa, Britanniassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Saksassa, Turkissa, Virossa ja USA:ssa syntyneiden puolisoiden kanssa.
​
Maanosittain tarkasteltuna Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat yleisimmin Euroopasta ja erityisesti EU maista. Suomessa syntyneiden naisten Euroopassa syntyneiden puolisoiden osuus vuoden 2016 lopussa oli hieman korkeampi kuin suomalaisilla miehilläkin eli noin 70 % kaikista ulkomailla syntyneistä puolisoista. Suomalaisten naisten EU maissa syntyneiden puolisoiden osuus eurooppalaisista puolisoista oli kuitenkin suomalaisiin miehiin verrattuna huomattavasti suurempi, noin 81 %. Afrikasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Aasiasta tulevien puolisoiden lukumäärissä on USA:ta lukuun ottamatta vain pieniä eroja. Verrattuna vuoteen 2003 Aasiassa, Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa syntyneiden puolisoiden osuus on kaksinkertaistunut. Aasian maissa syntyneet puolisot ovat yleistyneet myös suomalaisten naisten puolisoina, mutta puolisot tulevat yleisimmin eri maista verrattuna suomalaisten miesten aasialaisiin puolisoihin, kun taas Euroopassa ja Amerikassa syntyneet puolisot tulevat pääosin samoista maista. 
Picture
​Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avo- ja aviopuolisot ovat yleisimmin:

1. Euroopasta yht. 23 796 eli 70 % (Ruotsi 8773, Britannia 2240, Venäjä ja ent. Neuvostoliitto 1945, Saksa 1771, Turkki 1269 ja Viro 1222)
2. Afrikasta yht. 3385 eli 10 % (Marokko 509, Nigeria 385, Egypti 307, Gambia 272 ja Algeria 257)
3. Aasiasta ja Oseaniasta yht. 3631 eli 10 % (Irak 489, Australia 352, Iran 326, Intia 325 ja Israel 215)
4. Pohjois- ja Etelä Amerikasta yht. 3045 eli 9 % (USA 1211, Kanada 413, Brasilia 231 ja Meksiko 230)

​Uusia kahden kulttuurin liittoja suomalaiset naiset solmivat vuonna 2016 useimmiten irakilaisten (135), turkkilaisten (123) sekä Britannian (111) ja USA:n (93) kansalaisten kanssa. (Huom. nämä tilastot kertovat kansalaisuuden eivätkä syntymämaata, joten joukossa voi olla myös Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomailla syntyneitä naisia).

​Suomessa syntyneet naiset erosivat vuonna 2016 lukumäärällisesti eniten Ruotsissa, Turkissa, Marokossa ja Britanniassa syntyneiden puolisoiden kanssa. 

(Tanja Del Angel, Suunnittelija, Familia ry)

Lähteet
  • Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.3.2018].
0 Comments

Millaista on olla kahden kulttuurin nuori?

13/3/2018

 
Millaista on olla kahden kulttuurin perheessä kasvanut nuori? Mitä hyvää ja huonoa voi kahden kulttuurin parissa kasvaminen tuoda elämään? Onko kahden kulttuurin nuorten yhteiselle toiminnalle tarvetta? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme vastauksia kahden kulttuurin nuorille suunnatulla kyselyllä.
Kahden kulttuurin nuori
Kahden kulttuurin nuori
Kahden kulttuurin nuori

​Kahden kulttuurin nuorten kyselyn vastauksia

Familian marraskuussa 2017 julkaistu kysely oli osoitettu 15-26-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, joiden vanhemmat ovat syntyneet eri maissa. Halusimme kuulla nuorten omia ajatuksia ja kokemuksia kaksikulttuurisuudesta, ja samalla kysyä suoraan, onko Familia ry:n kahden kulttuurin nuorille suunnittelemalla toiminnalla tarvetta. Vastausten määrä yllätti meidät, ja haluamme kertoa myös muille, millaista on kyselyyn vastaajien mielestä olla kahden kulttuurin nuori.
​

​Elämää kulttuurien keskellä ja välissä

​Kaksikulttuurisuus on Familia ry:lle vakiintunut termi kuvata perheitä, joiden puolisot ovat syntyneet eri maissa. Termillä kuvataan myös näissä perheissä kasvavia lapsia ja nuoria. Kyselyssä kahden kulttuurin nuorille kysyimme suoraan, kokeeko nuori olevansa kaksikulttuurinen. Reilu puolet vastanneista nuorista kokee termin kuvaavan heitä ja heidän elämäänsä kulttuurien keskellä. Osa nuorista kertoo olevansa asiasta hieman epävarmoja, tai kokevansa esimerkiksi termin ”monikulttuurinen” kuvaavan heitä paremmin. Osa nuorista taas kertoo elävänsä kahden kulttuurin välissä, sillä ei koe kuuluvansa kumpaankaan kulttuuriin täydellisesti tai kokee alituisesti olevansa ulkopuolinen.  Toisaalta vastaajista löytyy myös nuoria, jotka eivät koe itseään kaksikulttuurisiksi lainkaan – he mieltävät itsensä esimerkiksi 100% suomalaisiksi.

Perheen kaksi kulttuuria näkyy kyselymme perusteella nuorten elämässä monin tavoin. Monen nuoren perheessä puhutaan vähintään kahta kieltä tai vietetään juhlia molemman vanhemman kulttuuriperinteiden mukaan. Kulttuurit näkyvät niin ikään uskonnossa, huumorissa, ruoassa, musiikissa ja vaatetuksessa, mutta myös arvoissa. Vanhempien kulttuurien arvot vaikuttavat sekä perheen tapoihin että nuoren omiin valintoihin erimerkiksi uraa tai kumppania valitessa. 
​”(Kaksikulttuurisuus) vaikuttaa oikeastaan kaikkeen. Miten puhumme suomea, miten juhlimme juhlapyhiä jos juhlimme, millaista ruokaa syömme, millaiset arvot kotona on. Kaikkeen.”
Kahden kulttuurin nuori
​Kuten elämään aina, myös kahdessa kulttuurissa elämiseen liittyy niin positiivisia kuin negatiivisia puolia. Monet asiat voivat myös olla näitä molempia samaan aikaan. Kyselyyn vastanneet nuoret pitävät kahden kulttuurin taustansa myönteisimpänä asiana sitä, kuinka kaksikulttuurisessa perheessä kasvaminen on tehnyt heidän maailmankatsomuksestaan avaran ja monipuolisen. Nuoret näkevät kaksikulttuurisessa perheessä kasvamisen opettaneen paljon erilaisista kulttuureista ja auttaneen olemaan ymmärtäväisempiä ja joustavampia erilaisuutta kohtaan. Kaksikulttuurisuus antaa nuorelle mahdollisuuden olla osa kahta kulttuuria ja nähdä näiden erilaisuuksia lähietäisyydeltä.

Hyvänä puolena moni nuoret näkivät myös laajemman kielitaidon. Kahden äidinkielen puhuminen voi olla hyödyllistä monessa asiassa; työssä, kaveripiirissä, asioiden ymmärtämisessä sekä uusien kielten opettelussa. Positiivisena pidetään myös sitä, että sukulaisia asuu vähintään kahdessa eri maassa ja heidän luonaan on mahdollista vierailla. Kaksikulttuurisella nuorella voi olla myös kaksi kotimaata sekä kaksoiskansalaisuus, joka antaa syitä matkustaa, tehden siitä samalla myös helpompaa.

Lähestulkoon kaikki myönteisenä kaksikulttuurisuudessa pidetyt asiat voivat näkyä nuoren elämässä myös jollain lailla negatiivisina. Vaikka kuulumista kahteen kulttuuriin ja sen tuomaa elämänkatsomusta pidetään hyvänä asiana, asettaa se selvästi myös nuorille haasteita ja tarpeen pohtia omaa identiteettiään. Yli kolmasosa kyselyyn vastanneista nuorista mainitsi tuntevansa kuulumattomuuden tai toiseuden tunnetta. Nuoret tuntevat olevansa ulkopuolisia, olivat he kummassa kotimaassaan vain. Moni myös kertoi, ettei koe olevansa tarpeeksi osallinen kummassakin kulttuurissa. Toisen vanhemman suku voi myös asua kaukana eikä heitä tämän vuoksi ole mahdollista tavata usein. 

Myös hyvin myönteisenä pidetty monikielisyys esiintyy nuorten vastauksissa huonona piirteenä kaksikulttuurisuudessa. Kielitaidon puute voi aiheuttaa vaikeuksia elämässä varsinkin silloin, kun perheessä ei ole vahvaa yhteistä kieltä. Negatiivisena elämässä kahden kulttuurin perheessä voi näkyä myös uskontojen sekä arvojen ja tapojen erilaisuudet perheen sisällä. Nämä aiheuttavat nuorten mielestä ristiriitoja silloin, kun perheen jäsenten erilaisuutta ei osata arvostaa tarpeeksi.
Kahden kulttuurin nuori
​”Parasta on se, että tunnen jonkilaista rikkautta siitä, että voin olla osa kahta eri kulttuuria. Huonointa se, että pelkään etten ikinä tule pääsemään eroon ulkopuolisuuden tunteesta.”

​Kaksikulttuurisena yksikulttuurisuuden keskellä

​Kaksikulttuurisessa perheessä kasvaminen heijastuu myös perheen ulkopuoliseen elämään. Monet kyselyymme vastanneista nuorista kokee kahden kulttuuriin taustan vaikuttaneen oman kaveripiirin muodostumiseen. Se, miten asian koetaan vaikuttaneen, kuitenkin vaihtelee. Osa nuorista kokee kaksikulttuurisuuden laajentaneen kaveripiiriä tai tehneen siitä monikulttuurisemman. Nuoren ystävät saattavat olla myös avarakatseisempia. Jotkut kertovat itse hakeutuvansa tarkoituksella monikulttuuristen tai kaksikulttuuristen nuorten seuraan, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä. Kavereita saattaa olla myös enemmän, jos heitä löytyy molempien vanhempien kotimaissa.

Osa nuorista taas kokee kaksikulttuurisuuden vaikuttaneen omaan kaveripiiriinsä, mutta ei niinkään omasta tahdostaan tai kovin positiivisella tavalla. Kaveripiiri on esimerkiksi saattanut muodostua niistä, jotka ovat kokeneet samanlaista syrjintää taustansa vuoksi tai niistä, jotka eivät ole kiusanneet. Aina nuorella ei siis ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan kaveripiirinsä, vaikka niin toivoisikin. Joillain nuorilla kaksikulttuurisuuden vaikutus kaveripiiriin on kuitenkin jäänyt vähäiseksi tai sen ei koeta vaikuttaneen lainkaan. Osalla kaveripiiri muodostuu täysin kantasuomalaisista henkilöistä, toisilla kavereita on myös toisesta maasta tai kulttuurista. Tämän ei kuitenkaan nähdä niinkään johtuvan kaksikulttuurisesta taustasta. 

Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista on kokenut kokevansa syrjintää ja/tai ennakkoluuloja joissain vaiheessa elämäänsä. Toisilla vastaajista kokemuksia on ollut enemmän ja ne ovat olleet vaikeampia kuin toisilla. Ennakkoluuloja nuoret ovat kokeneet esimerkiksi nimeensä, ulkonäköönsä sekä vanhempiensa kotimaihin liittyen. Ulkomaalaiseksi luuleminen ja vieraiden ihmisten kyselyihin omasta taustastaan vastaaminen on monelle kahden kulttuurin nuorelle arkipäivää. Valtavirrasta poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi moni nuori kokee toiseuden tunnetta. Monen kyselyyn vastanneen nuoren mielestä heidän kokemansa syrjintä tai ennakkoluulot liittyvätkin enemmän ulkonäköön, kuin heidän edustamiinsa kulttuureihin. 
​”Olen (kokenut rasismia ja ennakkoluuloja), erittäin paljon! Suomalaisuus, ja sen selittäminen miksi olen suomalainen on tuottanut ja tuottaa haasteita ihmisille ymmärtää. Olemassa oloni kyseenalaistaminen. Ruskea ihoni tuo aina tuhat kysymystä ja kun puhun sujuvaa suomea.”
Kahden kulttuurin nuori
​Vaikka moni kahden kulttuurin nuori kokee ennakkoluuloja ja epäilyä suomalaisuuttaan kohtaan voi tilanne olla myös toisin päin. Osa kyselyyn vastanneista nuorista kokee, että monen ihmisen on vaikea ymmärtää heidän olevan sekä suomalaisia että osaksi jotain muuta kulttuuria. Tämä näkyy toiseuttamisen kautta, eli nuoria ei niinkään pidetä suomalaisina vaan ennemmin ulkomaalaisina, mutta myös siten, ettei nuoren toista, ei-suomalaista puolta huomioida laisinkaan. Moni nuori kertoo kohdanneensa elämänsä aikana taustansa vuoksi ennakkoluuloja ja syrjintää, mutta on myös kahden kulttuurin nuoria, jotka eivät näitä haasteita ole elämässään kohdanneet. Nuorten mielestä se voi johtua esimerkiksi vanhempien eurooppalaisesta taustasta.
Kahden kulttuurin nuori
​”Jotkut tahtovat korostaa ei-suomalaista puoltani ja toiset taas vähätellä sitä, kumpikin identiteetti siis kyseenalaistetaan. Ei ymmärretä, että olen kumpaakin samanaikaisesti yhtä paljon.”

​Tarve kahden kulttuurin nuorten toiminnalle

​Osalle nuorista omasta kaksikulttuurisuudesta ja taustan merkityksestä puhuminen muiden kaksikulttuuristen nuorten kanssa on mahdollista perheen ja ystävien vuoksi. Muiden kanssa puhumista kuvataan vertaistueksi ja mahdollisuudeksi jakaa samankaltaisia kokemuksia. Jos nuoren lähipiiristä ei kuitenkaan löydy muita kaksikulttuurisia henkilöitä, ei vertaistuen saaminen ole helppoa. 

Kysely antaa selvää näyttöä siitä, että tarvetta ja kiinnostusta kahden kulttuurin nuorten yhteiselle toiminnalle on. Selvä enemmistö, yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista, pitää kaksikulttuurisille nuorille järjestettävää toimintaa tärkeänä. Vastaajista löytyy myös nuoria, jotka eivät koe kaksikulttuurisuuden määrittelevän heitä niin, että yhteinen toiminta näiden nuorten kanssa kiinnostaisi. Monen nuoren mielestä yhteinen toiminta kuitenkin lisäisi kaksikulttuuristen nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentäisi yksinäisyyttä. Se voisi myös auttaa omien juurien hyväksymisessä sekä lisätä ylpeyden tunnetta omista taustoistaan. Nuoret pitävät erittäin tärkeänä mahdollisuutta saada vertaistukea, jakaa kokemuksia sekä keskustella itseään koskettavista asioista muiden kanssa.
​”Kyllä, vertaistuki auttaa varmasti oman kaksikulttuurisuuden hyväksymiseen ja siihen, että siitä tulisi jopa ylpeyden aihe”
Kahden kulttuurin nuori
(Milka Autio, järjestökoordinaattori, Familia ry)

Lisätietoa:
  • Artikkeleita kahden kulttuurin nuoriin liittyen Duo kirjastossa
  • Kysely kahden kulttuurin nuorille (15-26v.)
  • Haluaisitko järjestää toimintaa Duo-nuorille tai osallistua sellaiseen? Ota yhteyttä ja kerro ideasi ja toiveesi!

Familia ry:n Duo-toiminta - historia, nykyhetki ja tulevaisuus

6/11/2017

0 Comments

 
Picture
Vuonna 1988 perustetun Familia ry:n (ennen Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry) toiminnassa on alusta alkaen ollut mukana paljon kahden kulttuurin perheitä. Muun muassa ulkomaan työkomennukselta tai ulkomailta opintojen parista kotiin palaavat perheet havahtuivat siihen, ettei Helsingissä vielä 1980-luvun lopulla ollut paljon kansainvälisille ja monikulttuurisille perheille suunnattua toimintaa. Suomi ja suomalaiset saattoivat myös tuntua vieraalta ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen. Esimerkiksi ulkomailta hankitun kielitaidon ylläpitäminen, uudet kansainväliset ruokamieltymykset ja ulkomaan kaipuu synnyttivät tarvetta jakaa kokemuksia ja viettää aikaa yhdessä toisten samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Näistä tarpeista syntyi oma kansainvälinen yhteisö, Familia. Erityisesti kahden kulttuurin perheille suunnattu toiminta sai alkunsa perheiden lukumäärän nopeasta kasvusta ja heidän omista lähtökohdista ja tarpeista. Familialle oli jo kertynyt paljon hiljaista tietoa perheiden erityispiirteistä ja tuen tarpeesta vuosien varrella, kun vuonna 2008 aika oli viimein otollinen kahden kulttuurin perheille suunnatulle omalle Duo-projektille. Duo-projekti syntyi vastaamaan kahden kulttuurin perheiden tuen tarpeeseen ja kehitti perheille suunnattua vertaistukitoimintaa sekä tuotti tietoa perheiden erityispiirteistä.

​Duo-projektin (Duo – Kaksikulttuuriset perheet tulevaisuuden voimavarana -hanke 2008-2012) päätavoite oli kehittää kahden kulttuurin perheiden hyvinvointia parantavia ja vanhemmuutta vahvistavia toimintamalleja sekä vertaistukeen perustuvia toimintamuotoja yhteistyössä kolmannen ja julkisen sektorin kanssa. Duon ensimmäisellä projektikaudella (2008-2012) luotiin mallit vertaisryhmä- ja vapaaehtoistoiminnalle sekä kahden kulttuurin perheiden perhevalmennukselle. Toiminta koostui vertaistukeen perustuvasta vapaaehtoisten ohjaamasta ryhmätoiminnasta, kuten keskusteluryhmistä, Äiti & vauva -ryhmistä, vapaaehtoisten koulutuksista ja kahden kulttuurin perheiden täydentävästä perhevalmennuksesta. Toiminnalla haluttiin vahvistaa perheiden voimavaroja ja sosiaalisia tukiverkostoja sekä tukea parisuhdetta ja vanhemmuutta luomalla mahdollisuuksia vertaistukeen sekä hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamisen toisten parien ja perheiden kanssa. Lisäksi projektissa kerättiin tietoa kahden kulttuurin perheistä ja parannettiin eri ammattiryhmien valmiuksia tunnistaa kahden kulttuurin perheiden erityispiirteitä ja kohdata heitä työssään. Kohderyhmän luonteen ja maantieteellisen sijoittumisen huomioon ottaen Duo-projektin ensimmäisellä kaudella toiminta suunnattiin pääkaupunkiseudulla asuville kahden kulttuurin pareille ja lapsiperheille.

Duon toisella projektikaudella (2013-2016) hyödynnettiin projektin ensimmäisen kauden aikana kertynyttä kokemusta ja asiantuntemusta. Duon ensimmäinen projektikausi oli osoittanut toiminnan hyödyllisyyden ja vertaistuen tarpeen myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvien kahden kulttuurin perheiden keskuudessa. Perheiden lukumäärä oli edelleen nopeassa kasvussa ja tarve toiminnan valtakunnallistamiselle oli lisääntynyt, sillä 70 % perheistä asui pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Duon toisella projektikaudella kahden kulttuurin perheille suunnattu vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä vanhempainvalmennus monipuolistuivat ja ne valtakunnallistettiin hyödyntämällä monipuolisesti helppokäyttöisiä matalan kynnyksen verkkopalveluita, sosiaalista mediaa ja yhteistyöverkostoja. Lisäksi projektissa tuotettiin tietoa kahden kulttuurin perheistä ja parannettiin tiedon saatavuutta keräämällä ja kokoamalla tietoa sähköiseen tietopankkiin. ​

​Miksi toimintaa kahden kulttuurin perheille tarvitaan?

Kahden kulttuurin perheiden määrä Suomessa on kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä ja he ovat muodostuneet yhä suuremmaksi, näkyvämmäksi ja pysyväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Duo-projektin alkaessa vuoden 2008 alussa Suomessa asui noin 52 000 kahden kulttuurin perhettä. Projektin päättyessä vuoden 2016 lopussa Suomessa asui viimeisimmän tilastotiedon mukaan reilusti yli 73 000 kahden kulttuurin paria ja perhettä, joissa lähipiiri mukaan lukien elää arviolta yli 300 000 aikuista ja lasta, mikä on verrattavissa esimerkiksi ruotsinkielisen väestön määrään Suomessa.  Lukumäärän kasvun myötä perheiden kohtaaminen yhteiskunnan eri osa-alueilla ja ammattiryhmissä on lisääntynyt. Kahden kulttuurin perheillä on omat erityistarpeensa, joihin kantasuomalaisille ja maahanmuuttajaperheille suunnattu toiminta ja palvelut eivät yksin vastaa.

Kahden kulttuurin perheet eivät ole täysin kantasuomalaisia, mutta eivät usein myöskään täysin maahanmuuttajia ja perheet tarvitsevat heidän erityispiirteensä huomioivaa tukea. Kahden kulttuurin perheet ovat ikärakenteeltaan nuorempia kuin suomalaiset perheet keskimäärin ja noin puolet kahden kulttuurin perheistä on lapsiperheitä. Vertaistuen ja sosiaalisten tukiverkostojen tarve ja merkitys korostuvat silloin, kun perheeseen syntyy lapsi.  Viimeistään perheellistymisen myötä kahden kulttuurin perheen vanhempien täytyy sovittaa yhteen omat odotukset ja perhekäsitykset, kasvatusnäkemykset ja vanhemmuuden mallit, jotka voivat muodostua vanhempien erilaisista perinteistä, arvoista, maailmankatsomuksista tai uskonnoista. Perheet voivat kohdata myös sukulaisten, ystävien, ammattilaisten ja yhteisön heihin kohdistamia ennakkoluuloja. Kahden kulttuurin perheessä vanhemmat puhuvat lähes aina eri äidinkieliä, joten vanhempien on löydettävä oma tapansa tukea lapsen kahden kulttuurin identiteettiä ja kaksikielisyyttä. 

​​Kahden kulttuurin liitot päätyvät eroon kantasuomalaisten solmimia liittoja useammin. Ilmiön taustalla vaikuttavat useat eri tekijät, joista monet ovat samoja kuin eroissa yleensäkin. Taustalla vaikuttavia syitä ovat lisäksi maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät haasteet esimerkiksi sosiaalisen verkoston puute ja vaikeus työllistyä. Tilanteen kuormittavuutta lisäävät muut samanaikaiset elämänmuutokset, kuten perheellistyminen ja vanhemmuus. Kansainvälisiä piirteitä sisältävät kahden kulttuurin liittojen erot ovat usein hankalia ja raskaita prosesseja. Pahimmillaan ne voivat vaarantaa lapsen myönteisen kahden kulttuurin identiteetin kehittymisen sekä lapsen mahdollisuuden rakentaa ja ylläpitää suhteita molempien vanhempiensa kulttuureihin, kieliin ja sukulaisiin. Kahden kulttuurin perheillä on tarve ennen kaikkea sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamiseen, parisuhteen ja vanhemmuuden tukemiseen sekä hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamiseen toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Edellä mainitut tekijät vahvistavat perheiden voimavaroja ja edesauttavat perhetason kotoutumista. 
Picture

​Perheiden erityispiirteisiin kuuluu se, että ainakin toinen puolisoista asuu aina kotimaansa ulkopuolella riippumatta siitä, mihin maahan perhe asettuu. Suomalaisen puolisona maahan muuttaneella on usein lähtökohtaisesti paremmat edellytykset omaksua tietoa Suomesta, oppia kieltä ja verkostoitua verrattuna moniin muihin maahanmuuttajiin, eikä heillä välttämättä ole suuria kotoutumiseen liittyviä haasteita. Yhteistä kaikille ulkomaalaistaustaisille puolisoille on kuitenkin se, että tärkeimpänä ja joskus myös ainoana tukena toimii suomalainen kumppani. Suomalainen puoliso ei kuitenkaan automaattisesti takaa ulkomailta muuttaneen puolison menestyksekästä kotoutumista, vaikka näin usein ajatellaankin. Parhaimmillaan suomalaiset puolisot ovat tärkeä voimavara kotoutumisessa, mutta myös he tarvitsevat tukea. Kotoutuminen vaikuttaa välillisesti myös suomalaiseen puolisoon ja perheen lapsiin, mikä jää ammattilaisilta usein huomioimatta. Vaikka mahdolliset kulttuurierot sekä maahanmuuton ja kotoutumisen vaikutukset perheeseen täytyy huomioida myös kahden kulttuurin perheiden kohtaamisessa, vaikutukset ovat jokaisen perheen kohdalla erilaisia. Ulkomaalaistaustaisen puolison tarve tukeen ja suomalaisen puolison mahdollisuus olla tukena vaihtelevat erilaisten taustojen ja elämäntilanteiden mukaan.

Myös kahden kulttuurin perheet ovat monimuotoisia ja jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen. Kahden kulttuurin perheiden joukossa on paljon esimerkiksi ero-, yksinhuoltaja- sateenkaari- ja uusperheitä omine erityispiirteineen. Maahanmuuton kasvaessa, yhteiskunnan muuttuessa ja kahden kulttuurin perheiden lukumäärän lisääntyessä myös ilmiöt ja haasteet monipuolistuvat ja tarve tiedolle sekä kohdennetuille palveluille ja tuelle lisääntyy. Kahden kulttuurin lasten identiteetin ja monikielisyyden tukemisesta, eroperheistä, kahden kulttuurin nuorista, isovanhemmuudesta sekä esim. Suomeen turvapaikanhakijana tulleiden muodostamista kahden kulttuurin parisuhteista tiedetään vielä suhteellisen vähän. Kahden kulttuurin perheille suunnatun toiminnan ja palveluiden järjestäminen ja kehittäminen, edunvalvonta ja vaikuttaminen sekä perheitä koskevan tiedon ja asiantuntemuksen lisääminen jatkuvat Duo-projektin päätyttyä osana Familia ry:n perustoimintaa ja erityisosaamista. Tulevaisuudessa Familia ry vahvistaa rooliaan erityisesti valtakunnallisena kahden kulttuurin perheiden toiminnan järjestäjänä, asiantuntijana, edunvalvojana ja tukijana. 

(Tanja del Angel, suunnittelija, Familia ry)
Kirjoitus on julkaistu alunperin Kaksikulttuurinen Suomi 100 - katsaus  kahden kulttuurin suomalaisuuteen ja Familian Duo-toimintaan (PDF) raportissa toukokuussa 2017.
0 Comments

Suomen kielen kursseja suomalaisten ulkomailta muuttaneille puolisoille

14/9/2017

0 Comments

 
​Eri järjestöt ovat vuosien mittaan tarjonneet suomen kielen kursseja, jotka ovat räätälöity nimenomaan jollekin tietylle kohderyhmälle, esimerkiksi ikääntyneille maahanmuuttajille, saman äidinkielen puhujille sekä kotivanhemmille. Enemmistö Suomeen muuttaneista on tullut maahan suomalaisen puolisona, mutta heille kohdennettuja suomen kielen kursseja ei ole ollut tarjolla. Pitkäaikaisena kahden kulttuurin parien ja perheiden asiantuntijana Familia kiinnitti huomiota tähän puutteeseen.
suomea suomalaisten puolisoille kurssi
Suomalaiset puolisot ja opiskelijat pohdiskelemassa.
​Teija Kanerva-Mbengue kartoitti kurssin tarpeellisuutta opinnäytetyössään Suomen kielen ja vertaistuen merkitys maahan muuttaneille puolisoille - Familia ry:n ”Suomea suomalaisten puolisoille” -pilottikurssin käynnistäminen. Suomalaisten ulkomailta muuttaneiden puolisoiden haastattelujen perusteella näytti siltä, että puolisoille räätälöidyille kursseille olisi tarvetta. Vertaistuki koettiin merkitykselliseksi ja suomen kielen opiskelu nähtiin tärkeänä kotoutumisen kannalta. Haastateltavien mukaan näiden kahden asian yhdistäminen olisi hyvä asia.

Koneen säätiön tuella Familia käynnisti ensimmäisen Suomea suomalaisten puolisoille -kurssin syksyllä 2016. Suomen kielen opiskelua kurssilla oli kaksi kertaa viikossa, 1,5 tuntia kerrallaan. Kurssin ajaksi järjestettiin lastenhoito. Lisäksi kurssiin kuului vertaistapaamisia, joihin osallistuivat myös suomalaiset puolisot. Tapaamisissa muun muassa keskusteltiin suomalaisten puolisoiden keinoista tukea puolisonsa suomen kielen oppimista, sekä tietenkin tutustuttiin ja vietettiin mukavaa aikaa yhdessä.
​
Syksyllä 2016 ja keväällä 2017 toteutettujen kurssien pohjalta laadittiin Suomea suomalaisten puolisoille – ohjaajan ja opettaja opas, joka sisältää vinkkejä suomalaisten puolisoille tarkoitettujen suomen kielen kurssien toteuttamiseen, rungon kurssin teemoista ja sisällöistä, sekä runsaasti materiaalia ja harjoituksia kurssilla hyödynnettäväksi. Oppaan materiaaleja ja vinkkejä voi hyödyntää myös muilla kursseilla sekä tietenkin suomen kieltä vasta opettelevan puolison kielen tukemisessa.

​Lisätietoa:
  • Terhi Kapali: Suomea suomalaisten puolisoille – ohjaajan ja opettaja opas
  • Teija Kanerva-Mbengue: Suomen kielen ja vertaistuen merkitys maahan muuttaneille puolisoille - Familia ry:n ”Suomea suomalaisten puolisoille” -pilottikurssin käynnistäminen
  • Suomen kielen opettajan vinkkejä puolison suomen kielen oppimiseen
  • Familian suomen kielen kurssit
0 Comments

Opas: Suomea suomalaisten puolisoille : ohjaajan ja opettajan opas

30/8/2017

0 Comments

 
Familian julkaisema Suomea suomalaisten puolisoille: ohjaajan ja opettajan opas (40 sivua) on tuotettu osana Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi suomalaisten ulkomailta muuttaneille puolisoille tarkoitettua suomen kielen kurssia, joista saatuja kokemuksia hyödynnetään oppaassa. Opas sisältää vinkkejä suomalaisten puolisoille tarkoitettujen suomen kielen kurssien toteuttamiseen, rungon kurssin teemoista ja sisällöistä, sekä runsaasti materiaalia ja harjoituksia kurssilla hyödynnettäväksi. (PDF)
0 Comments

Kauppalistasta karjalanpiirakoihin – vinkkejä puolison suomen kielen oppimiseen

14/8/2017

 
​Suomen kielen opettaja Hanna Nikkasella on kahdentoista vuoden kokemus Familian suomen kielen kursseilla ja kotoutumiskoulutuksissa opettamisesta sekä omakohtaista kokemusta parisuhteesta, jossa toinen vasta opettelee suomen kieltä. Työssään hän on nähnyt paljon suomalaisten ulkomailta muuttaneita puolisoita, jotka hyötyisivät suomen kieltä osaavan puolisonsa tuesta, jos he vain sitä saisivat. Hän kuitenkin ymmärtää myös suomenkielisten puolisoiden turhautumisen. Kysyimme Hannalta, mistä oikein kiikastaa, ja miten suomalaiset puolisot voisivat tukea suomen kieltä vasta opettelevan kumppaninsa edistymistä.
Picture
​”Meillähän on todella hyvä systeemi Suomessa, että valtio kustantaa ihmisille kotokoulutuksen ja päivärahan sille osallistumisen ajalta. Se ei kuitenkaan poista puolisoiden ja ennen kaikkea opiskelija omaa vastuuta kielen oppimisesta.”
Hannan mukaan kielen oppii paljon nopeammin, jos sitä pääsee kotona käyttämään esimerkiksi suomalaisen puolison kanssa. Välillä hän kuitenkin törmää suomalaisten puolisoiden asenteisiin. ”He voivat kokea, ettei tämä minun hommani ole, ja että kurssilla se kieli pitäisi oppia.” Jos kieltä opiskellaan kurssilla muutama tunti päivässä, on selvää, ettei siinä ajassa ehdi päästä alkeita pidemmälle. Sisälle yhteiskuntaan ja työn syrjään voi päästä kuitenkin nopeastikin, jos kieltä pääsee harjoittelemaan kurssilla opiskelun lisäksi ihan käytännössä. Kaikilla tällaista etua ei kotona ole, ja usein on vaikeaa löytää suomenkielisiä keskustelukumppaneita muualta.

Miksi sitten kielen opettelua puolison kanssa ei hyödynnetä enemmän? Jokainen, joka on tutustunut uuteen ihmiseen jollain tietyllä kielellä, tietää miten vaikeaa on muuttaa yhteistä kieltä. Monella pariskunnalla esimerkiksi englanti on se yhteinen vahva kieli. Jos vaihdetaan vaikkapa suomeen, jota toinen puhuu äidinkielenään ja toinen vasta opettelee, toinen osapuoli nousee väkisinkin vahvempaan asemaan. Kyse on pitkälti tottumuksesta ja yhteisestä sopimuksesta. ”Suhteessa jokin muuttuu, kun kieli vaihtuu” Hanna pohtii.

Toinen syy on yleinen harhakäsitys, että kieli pitäisi vaihtaa saman tien kokonaan. ”Eihän sen näin tarvitse olla, suomen kieltä voi ihan hyvin alkaa pikkuhiljaa ujuttamaan sinne totutun kielen sekaan”, Hanna opastaa. ”Vähävähältä fraaseja ja sanoja. Ei heti tarvitse alkaa käydä maailmoja syleileviä filosofisia keskusteluja suomeksi, koska toisen kielitaito ei vielä riitä sellaiseen. Se voi kuitenkin hyvin riittää kauppalistan tekemiseen tai illan suunnitelmista sopimiseen. Ja jos kerta kaikkiaan tulee tilanne, ettei suomella pärjätä, niin ei sitä tarvitse väkisin yrittää. Sitten voidaan palata siihen kieleen, mitä on totuttu käyttämään.”

Kynnystä ei siis kannata nostaa liian korkealle, ja ajatella, että siirrymme puhumaan suomea sitten, kun kielitaito on kurssilla otettu haltuun. Uutta kieltä kannattaa harjoitella silloin kun kummallakin on hyvä mieli ja hetki on sopiva. Kenenkään etua ei palvele se, että hampaat irvessä yritetään pärjätä suomella, vaikka kiukuttaa kovasti ja riitakin alkaa olla jo käsillä. ”Koskaan ei muuten pitäisi riidellä suomeksi, koska silloin toinen on ainakin paljon vahvemmassa asemassa”, Hanna muistuttaa.
​
Miten puolisona sitten voisi tukea uutta kieltä opettelevaa kumppaniaan? On tärkeää tiedostaa, että kielen oppiminen on aikaa vievä prosessi, joka vie jokaisella yksilöllisen ajan. Jotkut oppivat nopeasti, ja toiset eivät opi kieltä kunnolla koskaan. Kyse on vuosista, kun puhutaan sellaisen kielitaidon saavuttamisesta, jossa äidinkielisen puhujan ei tarvitse mukauttaa omaa puhettaan, vaan hän voi puhua tavallisella nopeudella ja käyttää kaikkia ilmaisuja miettimättä, ymmärtääkö toinen niitä. Tässä tarvitaan kärsivällisyyttä ja huomion kiinnittämistä myös omaan puhetapaan.
​”Opettajana toivon, että ymmärrettäisiin myös, että kielen oppimisessa on kaksi eri tapaa. Se, mitä me käymme kurssilla läpi, on ihan eri asia kuin se käytännön harjoitus, mitä opiskelijat saavat kurssin ulkopuolella.” 
Huojentava tieto suomalaisille puolisoille on, että heidän ei edes tarvitse tietää verbityypeistä, partitiiveista ja astevaihteluista, joista kurssilla puhutaan, vaan opettajalta voi kysyä niihin liittyviä kysymyksiä. Yhtä lailla tärkeä on ottaa haltuun puhekieli, johon opiskelija kurssin ulkopuolella väistämättä törmää. Nämä kaksi erilaista puolta tukevat toisiaan kokonaisvaltaisessa kielen oppimisessa, eikä kumpaakaan pidä vähätellä.

Hanna muistuttaa, että suomalainen puoliso on tärkeä voimavara kielen oppimisessa muutenkin kuin keskustelukumppanina. Yhteiskuntaan ja kulttuuriin pääsee paljon helpommin sisään suomalaisen puolison kautta, jolla yleensä on tuttavapiiriä ja sukua. Tällöin tutuksi tulevat sellaisetkin asiat joihin ilman mitään suomalaisia kontakteja ei törmäisi. Suomalaisesta puolisosta on siis apua muutenkin, vaikka kielen opiskelu yhdessä osoittautuisikin haastavaksi. ”Sitä joutuu pakostakin sinne karjalanpiirakoiden maailmaan”, Hanna naurahtaa.

Tässä vielä ne tärkeimmät vinkit:
  • Kielen puhumisessa ja käyttämisessä ei tarvitse olla niin ehdoton. Puhukaa suomea juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu ja mihin toinen pystyy. Pikkuhiljaa vähän lisää ja lisää.
  • Suomalainen puoliso voi yrittää kuvitella itseään puolisonsa asemaan tämän kotimaassa ja miettiä, miten itse toivoisi, että puoliso voisi auttaa kielen omaksumisessa, jos osat olisivat toisin päin.
  • Vasta-alkaja ei tunnista vielä kielen eri tyylejä. Ilmaisut ja sanat, jotka sopivat äidinkielenään suomea puhuvan suuhun, voivat kuulostaa erikoiselta, karskilta tai hassulta vasta kieltä opettelevan puhetapaan. Hurjimpana esimerkkinä kirosanat!
  • Suhtautukaa kieleen rennosti. Kielen oppimisesta ei kannata tehdä työlästä ja vaativaa projektia, jossa ollaan jaksamisen äärirajoilla, vaan keskittyä niihin mahdollisuuksiin, joita arjessa tulee luontevasti vastaan.
  • Jokainen pari on omanlaisensa, joten kukin voi omaksua sen itselleen ominaisimman tavan oppia yhdessä uutta kieltä. Tärkeintä on, että jaksaa yrittää.

(Mina Iranta, suunnittelija, Familia ry)
​
Lisää aiheesta:
  • ​Selkokeskuksen 10 vinkkiä selkokielen puhumiseen
  • Familian suomen kielen kurssit suomalaisten puolisoille​

Opinnäytetyö: Kaksikulttuurisen lapsen identiteetin tukeminen toiminnallisin menetelmin

21/6/2017

0 Comments

 

Familian Duo-toiminta ja Ebeneser-säätiön Aikamatkalla-hanke yhdistivät voimansa Mia Blomstedtin opinnäytetyössä.

  • Mia Blomstedtin opinnäytetyö (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2017) Kaksikulttuurisen lapsen identiteetin tukeminen toiminnallisin menetelmin
​Mia Blomstedtin sosionomin (AMK) opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli löytää kaksikulttuuristen lasten vanhemmille keinoja tukea lapsen kaksikulttuurista identiteettiä, myös ilman toisen kulttuurin biologisen vanhemman tukea. Työn keskiössä olivat Suomessa asuvat kaksikulttuuriset yksinhuoltajaperheet, joiden yhteys toisesta kulttuurista tulevaan biologiseen vanhempaan on katkennut kokonaan tai lähes kokonaan. Työ toteutettiin yhteistyössä Familian ja Ebeneser-säätiön Aikamatkalla-hankkeen kanssa ja siihen kuului kaksikulttuurisille perheille järjestettyjen kolmen työpajan suunnittelu, työpajoihin osallistuminen sekä käytettyjen toiminnallisten menetelmien arviointi.
Picture
Picture
"​Työpajassa tehdystä aarrelaatikosta, ”papaboksista,” tuli hitti. Lapsi säilyttää sitä oman sänkynsä alla, ja aina välillä kaivaa sen esille, katselee ja tutkii sitä itsenäisesti."
​Perheen tuella on suuri merkitys lapsen eheän kaksikultturisen identiteetin kehittymisessä. Yksin kaksikulttuurista lasta kasvattava suomalainen vanhempi ei välttämättä tunne lapsen toista kulttuuria tai tiedä miten sitä voisi ylläpitää lapsen arjessa. Tarvitaan siksi keinoja tukea myös kaksikulttuuristen perheiden yksinhuoltajia. Vertaistuki on kaksikulttuurisen perheen vanhemmille tärkeä voimavara ja vertaisryhmään kuuluminen vahvistaa myös lapsen identiteettiä.
"​Mutta ehkä kuitenkin se tärkein on, että tuo tietoon sen, että näistä asioista saa puhua, että ei tarvitse pantata. Ettei sitten olisi sitä, kun joissakin perheissä on, ettei saa puhua ollenkaan ja sit tulee se kireä ilmapiiri siitä."
Opinnäytetyössä tuli ilmi suomalaisten vanhempien selkeä tarve löytää keinoja lapsensa kaksikulttuurisen identiteetin tukemiseen. Vanhemmat kuitenkin kokevat tarvitsevansa tukea tähän. Työpajoissa lasten ja vanhempien yhdessä tekemät konkreettiset tuotokset auttavat tuomaan esiin lapsen toista kulttuuria myönteisellä tavalla.

Vanhemmat pitivät työpajoihin osallistumista kokonaisuutena hyvänä kokemuksena. Kaksikulttuurisen identiteetin tukemiseen suunnatut työpajat koettiin hyvänä, koska kaikki saatavissa olevat tukitoimet ovat tarpeellisia. Kahdella osallistuneella vanhemmalla oli uusi puoliso tukenaan, mutta on myös paljon vanhempia, joilla ei ole lähiverkostoa. Ryhmästä saatu vertaistuki koettiin voimaannuttavana ja kokemusten vaihto hyödyllisenä.

(Mia Blomstedt)

​​Lisätietoa:
  • Mia Blomstedtin opinnäytetyö (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2017) Kaksikulttuurisen lapsen identiteetin tukeminen toiminnallisin menetelmin (PDF)
  • Kurkista syvemmälle työpajoihin Emma ja Elias -sivuston jutussa
0 Comments

​Kaksikulttuurinen Suomi 100 - katsaus  kahden kulttuurin suomalaisuuteen ja Familian Duo-toimintaan

26/5/2017

 
Kaksikulttuurinen Suomi 100 - katsaus kahden kulttuurin suomalaisuuteen ja Familian Duo-toimintaan.| Toimittaja: Hanna Kinnunen | Design: Z-Factory)
​​Kaksikulttuurinen Suomi 100 – katsaus kahden kulttuurin suomalaisuuteen ja Familian Duo-toimintaan raportissa luodaan katsaus Familian Duo-hankkeiden (2008–2012 ja 2013–2016) toimintaan
sekä vuoden 2017 alussa alkaneeseen Familian 
pysyvään Duo-toimintaan.

Lyhyistä artikkeleista koostuvassa raportissa valotetaan Duo-toiminnan eri puolia – vertaisuutta, vapaaehtoisuutta, 
vanhempainvalmennusta ja vaikuttamista – sekä kerrotaan siitä, keitä kahden kulttuurin perheet ja suomalaiset oikein ovat.  Raportti julkaistiin ​YK:n kansainvälisenä perheiden päivänä 15.5.2017 Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaarin yhteydessä (lue lisää seminaarista alempana).

(Hanna Kinnunen, viestintäsuunnittelija, Familia ry)

  • Lue Kaksikulttuurinen Suomi 100 – katsaus kahden kulttuurin suomalaisuuteen ja Familian Duo-toimintaan kokonaisuudessaan netistä (PDF)​
  • Raportti löytyy myös Hillokellarista, johon on koottu Emma & Elias -verkostossa syntyneitä toimintamalleja, oppaita, raportteja ja materiaaleja ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden käyttöön.

Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaari

Picture
Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaari houkutteli paikalle ison joukon kiinnostuneita ammattilaisia, opiskelijoita ja kahden kulttuurin suomalaisia. (Kuva: Hanna Kinnunen)
Suomen täyttäessä sata vuotta on tärkeätä sanoa ääneen se, että Suomi on aina ollut, ja tulee aina olemaan kansainvälinen ja monikulttuurinen. Kansainvälisenä perheiden päivänä 15.5. Familian Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaari kokosi asiantuntijoita ja vaikuttajia keskustelemaan kansainvälistyvästä Suomesta kahden kulttuurin perheiden näkökulmasta. Perheiden hyvinvointi, ja se miten kasvatamme lapsemme nyt, vaikuttaa siihen, miten erilaiset ihmiset ja monikulttuurisuus kohdataan Suomessa tulevaisuudessa, ja siihen, miten suomalaisuus määritellään.

​Kahden kulttuurin perheistä puhuminen on tärkeää: seminaarin puhujat ja osallistujat nostivat esiin omia kokemuksiaan, lastensa kokemuksia, tai läheistensä kertomuksia siitä, millaista Suomessa on elää kaksikulttuurisena. Joukossa oli hauskoja kertomuksia siitä, miten eri kulttuuritaustat voivat aiheuttaa huvittavia väärinymmärryksiä, mutta myös kertomuksia vaikeista tilanteista, joissa kukaan ei noussut puolustamaan rasismilta tai syrjinnältä. Hauskat - tai sydäntä särkevät - anekdootit siitä miten erilaisuus ja moninaisuus kohdataan kertovat kahden kulttuurin perheiden arjesta.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyvät Suomessa erityisesti perheissä, joista jokainen on sekoitus erilaisia kulttuureita, tapoja, arvoja ja valintoja, riippumatta siitä ovatko perheen jäsenet syntyneet alun perin eri puolilla Suomea vai maapalloa.

​Nasima Razmyar korosti puheenvuorossaan sitä, että siinä missä suomalainen katukuva alkaa jo olla arkisen monikulttuurinen, työpaikoilla, politiikassa ja yhteiskunnan rakenteissa kansainvälisyys ei vielä näy. Razmyar nosti tärkeänä asiana esiin myös sen, että yhteistä työtä vaaditaan, jotta kaikilla olisi yhteisessä Suomessamme turvallinen ja osallinen olo.
Nasima Razmyar Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaarissa
Kansanedustaja Nasima Razmyar avasi seminaarin. (Kuva: Hanna Kinnunen)
Se, miten asioista puhutaan, edistää turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta. Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring puhui hienosti siitä, että kulttuurierot eivät sinänsä ole este ymmärrykselle, vaan että väärinkäsitykset kumpuavat pikemminkin epäonnistuneesta kommunikaatiosta. Sellainen asia, josta ei uskalleta kysyä, jää helposti hallitsemaan keskustelun ilmapiiriä kuin huoneessa seisova valkoinen elefantti, josta kukaan ei kuitenkaan puhu. Kaikki tietävät, että elefantti on olemassa, mutta kukaan ei uskalla mainita siitä. Se, että asiat nostetaan rohkeasti, mutta toisen näkökulmia arvostaen esille, puhdistaa ilmapiiriä ja voi parhaimmillaan edistää luottamuksen syntymistä. Moring korosti sitä, kuinka tärkeää on, että asioista voidaan puhua: keskustelussa jossa molemmat osapuolet ovat avoimia ja kunnioittavat toisiaan keskustelijat osaavat kyllä tunnistaa sen, onko puhujan tarkoitus hyvä vai pahansuopa.
Picture
Keskustelupaneeliin osallistuivat koripalloilija ja Susijengin kapteeni Shawn Huff, erityisopettaja ja suomalais-kreikkalaisen perheen äiti Niina Halonen-Malliarakis, kahden kulttuurin perheen isoäiti Pia Kindsted, tutkija ja suomalais-kanadalaisessa perheessä elävä Johanna Leinonen sekä suomalais-amerikkalainen toimittaja ja juontaja Sean Ricks. (Kuva: Hanna Kinnunen)
Päällimmäisenä seminaarista jäi mieleen paneelikeskustelu siitä, miten suomalaisuus määritellään. Useat puhujat ja osallistujat nostivat esiin sitä, miten ihmiset luokittelevat toisiaan meihin ja muihin ulkoisten ominaisuuksien, puhetavan tai jonkin muun seikan perusteella. Kun joku ei mielestämme sovi näihin kategorioihin, se aiheuttaa hämmennystä, ja pahimmillaan syrjintää ja rasistista käytöstä. Jokaisella on kuitenkin oikeus määritellä itse itsensä - suomalaiseksi, suomalais-amerikkalaiseksi, kreikkalaiseksi, tai joksikin ihan muuksi. Se, että uskallamme puhua, ja puuttua asioihin, tekee satavuotiaasta Suomesta meidän kaikkien yhteisen Suomemme.

​(Aino Jones, Puolison Polku -hankkeen projektipäällikkö, Familia ry)

52 kahden kulttuurin faktaa

19/5/2017

 
Picture
52 kahden kulttuurin faktaa

​Duon Facebook-sivulla julkaistiin vuonna 2016 Hanna Kinnusen kokoama sarja 52 kahden kulttuurin faktaa.
Faktat löytyvät nyt myös Duo Kirjastosta.


1. Suomessa asui vuoden 2014 lopussa 71 316 kahden kulttuurin pariskuntaa ja perhettä, joissa toinen puoliso on syntynyt Suomessa ja toinen puoliso ulkomailla (Tilastokeskus).

2. Termeillä "kahden kulttuurin pariskunta" ja "kaksikulttuurinen perhe" tarkoitetaan sellaisia pariskuntia ja perheitä, joiden osapuolet ovat syntyneet eri maissa.

3. Kahden kulttuurin liitoista on käytetty myös nimikkeitä "kaksikulttuurinen liitto",  "sekaliitto", "kansainvälinen liitto", "kaksikansallinen liitto" ja "monikulttuurinen liitto".

4. Kaikkia kahden kulttuurin pareja yhdistävä tekijä on se, että asuupa pariskunta missä maassa tahansa, on vähintään toinen puolisoista asuinmaassaan maahanmuuttaja.

5. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot ovat yleisimmin syntyneet entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Ruotsissa sekä Thaimaassa ja Virossa. Suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot tulevat useimmiten EU maista. Yleisimpiä ovat liitot Ruotsissa, Britanniassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Saksassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa syntyneiden miesten kanssa.

6. Kahden kulttuurin perheiden määrä Suomessa on kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Viimeisen viiden vuoden aikana kahden kulttuurin perheiden lukumäärä on kasvanut lähes 15 000:lla.

7. Kaksikulttuuriset liitot ovat yleistyneet ulkomailla työskentelyn, opiskelun ja matkailun lisääntymisen myötä. Esimerkiksi joka neljäs Erasmus-opiskelija on löytänyt vaihto-opiskelun myötä elämänkumppanin, ja näistä suhteista arvioidaan syntyneen jo miljoona Erasmus-vauvaa!  

8. Kaksikulttuuristen parien lapset ovat suomalaisia. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan suomalaistaustaisia eli suomalaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kahden kulttuurin parien lapset eivät siis ole maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, elleivät molemmat heidän vanhemmistaan ole syntyneet ulkomailla.

9. Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui 113 000 kahden kulttuurin suomalaista, eli henkilöä, joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. 

10. Myönteiset kokemukset vanhempien kulttuureista auttavat kahden kulttuurin kasvattia ymmärtämään juuriaan.

11. Kulttuurinen tausta ei ole nollasummapeliä; kaksikulttuurinen tausta ei tee ihmisestä "vain puoliksi" suomalaista, vaan tuo hänen suomalaisuutensa jotakin lisää.

12. Kaksikulttuurinen identiteetti on 'fluidi' - eri aikoina, eri ympäristöissä ja tilanteissa jatkuvasti muuttuva. 

13. Kahden kulttuurin lapsista kasvaa parhaimmillaan kielitaitoisia ja luontevasti kulttuurien välillä luovivia suomalaisia.

14. Kaksikultuuriset liitot ovat onnellisia. Esimerkiksi Väestöliiton julkaiseman tutkimuksen mukaan suurin osa kaksikulttuurisessa avioliitossa elävistä on yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä liittoihinsa kuin suomalaisissa liitoissa elävät.

15. Kun kahden kulttuurin parit riitelevät, riitelevät he samoista asioista kuin suomalaisetkin parit: kotitöistä, vapaa-ajan käytöstä, raha-asiosiat, lasten kasvatuksesta, seksistä ja läheisyyden puutteesta.

16. Kahden kulttuurin pariskunnalle syntyy niin sanottu kolmas kulttuuri. Parhaimmillaan kolmas kulttuuri luo uutta sekä yhdistää kulttuurien hyvät puolet ja sen mikä on pariskunnalle tärkeää. 

17. Kahden kulttuurin liitot päättyvät eroon samoista syistä kuin kantasuomalaisten liitot. Vastoin yleistä käsitystä niin sanonut kulttuurierot eivät nouse merkittävimmäksi erojen syyksi. 

18. Tilastollisesti kaksikulttuuriset avioliitot päättyvät eroon useammin kuin kahden suomalaissyntyisen liitot. Suurempaa eronneisuutta selittää mm. se, että kahden kulttuurin liitoissa on tilastollisesti keskimääräistä enemmän tekijöitä,  jotka lisäävät eroriskiä kaikissa liitoissa, esim. uusperheitä ja suuria ikäeroja.

19. Kaksikulttuurisessa parisuhteessa maahanmuuton ja parisuhteen prosessit menevät usein päällekkäin. Perheet kokevat suuria muutoksia ja stressiä varsinkin, jos parisuhteen solmiminen ja yhteen muutto, perheellistyminen ja maahanmuutto osuvat kaikki ajallisesti yhteen.

20. Valtaosa kaksikulttuurisissa liitoissa elävistä on tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Sekä Suomessa että ulkomailla syntyneet puolisot ovat erityisen tyytyväisiä Suomen turvallisuuteen, koulutusjärjestelmään ja sosiaaliturvaan.

21. Kahden kulttuurin perheet näkevät Suomessa asumisessa myös varjopuolia. Sekä Suomessa että ulkomailla syntyneissä puolisoissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat Suomen korkea hintataso ja huonot työnsaantimahdollisuudet.

22. Suomalaisella puolisolla on merkittävä rooli maahan muuttaneen puolison kotoutumisessa. Parhaaksi koettu tuen muoto on sosiaalinen tuki ja erityisesti emotionaalinen tuki.

23. Suomessa asuu reilut 90 000 alaikäistä (0-17-v) lasta, joiden vanhemmista toinen on syntynyt muualla kuin Suomessa. Noin 60 000 lapsen kotona lapselle puhutaan suomen, ruotsin tai saamen lisäksi jotakin muuta kieltä.

24. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Silti esimerkiksi kahden kulttuurin perheissä asuvien kaksi- tai monikielisten lasten todellista lukumäärää ei tiedetä, sillä väestörekisteriin voi merkitä vain yhden äidinkielen.

25. Kahden kulttuurin perheissä vanhemmat joutuvat usein valitsemaan, kumman kielistä he rekisteröivät lapsensa äidinkieleksi.

26. Lapsen toisen vanhemman äidinkieli jää helpommin heikomman kielen asemaan silloin, kun toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään ympäristön enemmistökieltä.

27. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tukea lapsen kaksikielisyyttä tai -kulttuurisuutta vaan jokainen kahden kulttuurin perhe on erilainen ja perheet valitsevat oman strategiansa omista tavoitteista, tarpeista ja lähtökohdista käsin.

28. Kaksikieliseksi ei kasva automaattisesti. Toimiva kaksikielisyys vaatii vanhemmilta aikaa, sitoutumista ja määrätietoisia päätöksiä ja toimia.

29. Kaksikielisissä perheissä vähemmistökieltä puhuvan vanhemman täytyy panostaa äidinkieleensä erityisesti silloin, kun he viettävät vähemmän aikaa lastensa kanssa heidän ollessa pieniä. Usein tämä koskee vähemmistökieltä puhuvaa isää.

30. Kaksikielisen perheen lapsella voi asuinpaikastaan riippuen olla mahdollisuus oman äidinkielen opetukseen molempien vanhempien kielillä.

31. Kaksikielisyys mahdollistaa kahden kulttuurin lapselle yhteydet juuriinsa sekä vahvan suhteen molempiin vanhempiin, isovanhempiin ja muihin sukulaisiin.

32. Kaksikielisyys ei ole harvinaista. Itse asiassa kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä puhuu enemmän kuin yhtä kieltä.

33. Ihmisiä, jotka muuttavat maiden tai maanosien välillä solmittuaan suhteen eri maassa syntyneen ihmisen kanssa, voidaan kutsua rakkaussiirtolaisiksi ja avioliittomuuttajiksi (englanniksi 'marriage migrants' ja 'love migrants'). 

34. Rakkaussiirtolaisuus on yksi siirtolaisuuden muoto muiden joukossa. Rakkaussiirtolaisuus voidaan monilta osin rinnastaa toisiin vapaaehtoisen siirtolaisuuden muotoihin, kuten työn ja opiskelun perässä muuttamiseen.

35. Rakkaus- ja avioliittosiirtolaisten määrä on kasvanut tasaisesti maailmanlaajuisesti, eikä Suomi tee poikkeusta.

36. Vuonna 2011 julkaistun selvityksen mukaan useampi kuin joka viides EU:n sisällä solmittu avioliitto on ylirajainen tai kansainvälinen.

37. Useat maat ovat kiristäneet maahanmuuton ehtoja tai kiristämässä niitä. Ehtojen kiristykset koskevat myös kahden kulttuurin pareja ja perheitä.

38. Suomessa nopealla aikataululla valmistellut ulkomaalaislain perheenyhdistämistä koskeneet tiukennukset astuivat voimaan 1.7.2016. Hallitus päätti kuitenkin jättää esityksessään suomalaiset (Suomen kansalaiset) toimeentulovaatimusten ulkopuolelle.

39. Rakkaussiirtolaiset ovat heterogeeninen ryhmä, johon kuuluu monenlaisia ihmisiä: eri ikäisiä, eri kielisiä, eri koulutus- ja ammattitaustoista tulevia jne. Rakkaussiirtolaisen arkkityyppiä ei ole.

40. Historiallisesti naiset ovat liikkuneet miehiä useammin pois kotiseuduiltaan ja sama pätee rakkaussiirtolaisiin. Enemmistö avo- tai avioliittosyistä muuttavista ihmisistä on naisia.

41. Suomessa rakkaussiirtolaisten sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Suomessa syntyneillä miehillä on kuitenkin hieman enemmän ulkomailla syntyneitä puolisoita kuin Suomessa syntyneillä naisilla.

42. Vaikka kahden kulttuurin perheessä yleensä vain toinen puolisoista on maahanmuuttaja, koskettaa kotoutumisprosessi koko perhettä ja siten myös suomalaista puolisoa.

43. Kahden kulttuurin perheessä kokemukset kotoutumisesta ovat erilaiset, koska toista kotoutuminen koskee suoraan ja toista välillisesti. 

44. Kahden kulttuurin perheissä puolisoiden voi olla vaikea samaistua toistensa erilaisiin kokemuksiin esimerkiksi maahanmuutosta. Ajatusten, tunteiden ja kokemusten vaihto on tärkeää, sillä se auttaa ymmärtämään puolisoa ja asettumaan hänen kenkiinsä.

45. Kahden kulttuurin erityiskysymykset koskevat myös perheiden läheisiä ja sukulaisia niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

46. Kahden kulttuurin isovanhemmuuteen liittyy usein kysymyksiä esimerkiksi suhteen luomisesta, yhteydenpidosta, yhteisestä kielestä, perinteistä ja tavoista varsinkin silloin, kun isovanhemmat asuvat toisessa maassa. 

47. Yhteydenpitoon isovanhempien ja lastenlasten välillä täytyy etsiä uusia keinoja ja välineitä silloin kuin asutaan eri maissa. Nykyteknologia helpottaa yhteydenpitoa ja ikävää, muttei tietenkään korvaa yhdessä olemista.

48. Tutkimusten mukaan kaksikulttuurisen, pitkän parisuhteen onnellisuuteen vaikuttavat niin puolisoiden henkilökohtaiset ominaisuudet, ympäristö kuin sosioekonominen statuskin. Myös Suomessa asuttujen vuosien määrällä on vaikutusta. Kaikista tärkeintä on kuitenkin yhteinen sävel eli me-henki.

49. Puolisoiden kulttuuritaustalla on suurempi merkitys parisuhteen alkutaipaleella kuin usean avioliittovuoden jälkeen. Persoonallisilla piirteillä, temperamentilla ja vuorovaikutustaidoilla on kuitenkin kulttuuria ja kieltä suurempi rooli.

50. Suomen kielen taito on tärkeää suomalaisten kanssa tutustuttaessa ja työllistymisessä. Ilman suomen kielen taitoa on vaikea kiinnittyä suomalaisiin yhteisöihin ja suomen kielen osaaminen suojaa myös masennukselta. Suomen kielen taidolla onkin suora yhteys elämäntyytyväisyyteen ja sitä kautta myös parisuhdetyytyväisyyteen.

51. Rakkaussiirtolaisuus ei koske ainoastaan ensimmäistä, vaan toista ja sitä seuraavia sukupolvia. Rakkaussiirtolaisuuden potentiaalisuus jatkuu peräkkäisissä sukupolvissa myös sitä kautta, että lasten elämässä on alusta asti vanhempien kautta interkulttuurisuus ja läheinen kontakti useampaan kuin yhteen maahan sukulaisverkostojen kautta.

52. Moniarvoisuutta, kielitaitoa ja interkulttuurista kompetenssia. Interkulttuuriset parit ja perheet sekä kahden kulttuurin suomalaiset ovat rikkaus ja valtava voimavara suomalaisessa yhteiskunnassa. 

(Tanja Del Angel, Hanna Kinnunen ja Tuuli Shinyella)
<<Previous
Forward>>

    Duo Kirjasto

    Kirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista

    RSS Feed

    Duo Kirjaston teemat

    All
    Kahden Kulttuurin Lapsi
    Kahden Kulttuurin Suomalaiset
    Kaksikielisyys
    Kaksikulttuurisuus
    Kriisit Ja Ero
    Lukeminen
    Maahanmuutto
    Nettiluennot
    Oppaat Ja Ohjeet
    Parisuhde Ja Perhe
    Tilastot Ja Tutkimukset
    Vaikuttaminen
    Vanhemmuus
    Vapaaehtoistoiminta

    Duo Library

    Duo Library sisältää englanninkielisiä artikkeleita ja muuta materiaalia.
Picture



Familia ry | Lintulahdenkatu 10, 00500 HELSINKI
Picture
  • Etusivu
  • Duo Kirjasto
    • Kahden kulttuurin lapsi
    • Kaksikielisyys
    • Kriisit ja ero
    • Nettiluennot
    • Oppaat ja ohjeet
    • Parisuhde ja perhe
    • Tilastot ja tutkimukset
    • Vaikuttaminen
    • Vanhemmuus
    • Duo Library (material in English)
  • Duo Blogi
  • Intercultural divorce (English)
  • In english