Kaksikulttuurisissa lapsiperheissä on usein samanaikaisesti meneillään kolme päällekkäistä prosessia. Parisuhde ja vanhemmaksi tuleminen tuovat muutoksia jokaisen elämään, mutta kaksikulttuurisissa perheissä näihin elämänmuutoksiin liittyy myös maahanmuutosta johtuvat haasteet. Vaikka maahanmuuttoa käsitellään usein maahan muuttaneen osapuolen näkökulmasta, maahanmuutto koskettaa ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti perheeseen ja parisuhteeseen, myös puolisoon ja lapsiin.
Päällekkäisten ja samanaikaisten elämänmuutosten; parisuhteen, perheellistymisen ja maahanmuuton, läpikäymisen haasteellisuus riippuu paljon ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista. Henkilön, joka on tottunut pitämään monia lankoja käsissään ja hoitamaan samanaikaisesti monia eri tehtäviä, voi olla helppo hallita myös samanaikaisia muutoksia elämässään. Toisaalta henkilön, joka mieluummin keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja haluaa pitää yllä järjestystä arjessaan, voi olla haastavaa sopeutua ajoittain jopa kaoottiselta tuntuvaan elämäntilanteeseen. Myös kulttuuritaustan on huomattu vaikuttavan siihen, miten erilaisiin elämänmuutoksiin suhtaudutaan ja kuinka niitä pyritään hallitsemaan.
Samanaikaiset elämänmuutokset vaativat monia taitoja, kuten asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista ja valintojen tekemistä. Vanhemmuuteen, maahanmuuttoon ja parisuhteeseen sitoudutaan eri tavoin. Esimerkiksi vanhemmuuteen ja lastenkasvatukseen keskittyisi mielellään mahdollisimman paljon etenkin pikkulapsivaiheessa, mutta parisuhteen hoitaminen ja sopeutuminen uuteen ympäristöön vaativat myös aikaa ja voimavaroja. Yhden elämän osa-alueen hoitamatta jättäminen vaikuttaa helposti kielteisesti toisiin, joten elämän eri osa-alueiden riippuvuussuhteen hahmottaminen ja ymmärtäminen on tärkeää.
Perheen sisällä on usein erilaisia persoonallisuuksia, jolloin perheenjäsenten tieto, kyky ja taito hallita erilaisia elämäntilanteita vaihtelevat. Oman haasteensa päällekkäisten elämänmuutosten hallintaan tuovat niihin kuuluvien eri vaiheiden tunnistaminen ja muutoksen läpikäymisen eriaikaisuus puolisoiden välillä. Vaikka tieto esimerkiksi maahanmuuton ja parisuhteen eri vaiheista helpottaa käsittelemään elämässä tapahtuvia muutoksia, joskus on vaikea tunnistaa eri vaiheita ja niiden vaikutusta arkeen. Koska parisuhteen ja maahanmuuton erilaiset vaiheet, esimerkiksi ihastus, kriisi ja sopeutuminen, ovat hyvin samankaltaisia, niiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Jos maahan muuttanut puoliso esimerkiksi arvostelee suomalaista kulttuuria, voi suomalainen puoliso pitää tätä henkilökohtaisena loukkauksena ja ajatella, että toisen ihastuminen alkaa hiipua. Kyse voi olla siitä, että puolison kriittisyys ja kielteisyys johtuu sopeutumiseen liittyvästä vaiheesta.
Kuten missä tahansa muutoksessa, myös elämänmuutoksissa on tärkeää saada tukea omille ajatuksilleen, ajatella myönteisesti ja keskittyä asioihin, joihin voi oikeasti itse vaikuttaa. Jos muutoksessa jää vain haikailemaan menneitä tai keskittyy murehtimaan asioita, joille ei itse voi mitään, voi muutoksen aiheuttama stressi olla moninkertainen. Puolisot voivat tukea toisiaan elämänmuutoksessa parhaiten olemalla avoimia, keskustelemalla asioista, oppimalla lukemaan toisen tunteita ja reaktioita sekä suunnittelemalla yhdessä yhteistä tulevaisuutta.
(Duo)
Päällekkäisten ja samanaikaisten elämänmuutosten; parisuhteen, perheellistymisen ja maahanmuuton, läpikäymisen haasteellisuus riippuu paljon ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista. Henkilön, joka on tottunut pitämään monia lankoja käsissään ja hoitamaan samanaikaisesti monia eri tehtäviä, voi olla helppo hallita myös samanaikaisia muutoksia elämässään. Toisaalta henkilön, joka mieluummin keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja haluaa pitää yllä järjestystä arjessaan, voi olla haastavaa sopeutua ajoittain jopa kaoottiselta tuntuvaan elämäntilanteeseen. Myös kulttuuritaustan on huomattu vaikuttavan siihen, miten erilaisiin elämänmuutoksiin suhtaudutaan ja kuinka niitä pyritään hallitsemaan.
Samanaikaiset elämänmuutokset vaativat monia taitoja, kuten asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista ja valintojen tekemistä. Vanhemmuuteen, maahanmuuttoon ja parisuhteeseen sitoudutaan eri tavoin. Esimerkiksi vanhemmuuteen ja lastenkasvatukseen keskittyisi mielellään mahdollisimman paljon etenkin pikkulapsivaiheessa, mutta parisuhteen hoitaminen ja sopeutuminen uuteen ympäristöön vaativat myös aikaa ja voimavaroja. Yhden elämän osa-alueen hoitamatta jättäminen vaikuttaa helposti kielteisesti toisiin, joten elämän eri osa-alueiden riippuvuussuhteen hahmottaminen ja ymmärtäminen on tärkeää.
Perheen sisällä on usein erilaisia persoonallisuuksia, jolloin perheenjäsenten tieto, kyky ja taito hallita erilaisia elämäntilanteita vaihtelevat. Oman haasteensa päällekkäisten elämänmuutosten hallintaan tuovat niihin kuuluvien eri vaiheiden tunnistaminen ja muutoksen läpikäymisen eriaikaisuus puolisoiden välillä. Vaikka tieto esimerkiksi maahanmuuton ja parisuhteen eri vaiheista helpottaa käsittelemään elämässä tapahtuvia muutoksia, joskus on vaikea tunnistaa eri vaiheita ja niiden vaikutusta arkeen. Koska parisuhteen ja maahanmuuton erilaiset vaiheet, esimerkiksi ihastus, kriisi ja sopeutuminen, ovat hyvin samankaltaisia, niiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Jos maahan muuttanut puoliso esimerkiksi arvostelee suomalaista kulttuuria, voi suomalainen puoliso pitää tätä henkilökohtaisena loukkauksena ja ajatella, että toisen ihastuminen alkaa hiipua. Kyse voi olla siitä, että puolison kriittisyys ja kielteisyys johtuu sopeutumiseen liittyvästä vaiheesta.
Kuten missä tahansa muutoksessa, myös elämänmuutoksissa on tärkeää saada tukea omille ajatuksilleen, ajatella myönteisesti ja keskittyä asioihin, joihin voi oikeasti itse vaikuttaa. Jos muutoksessa jää vain haikailemaan menneitä tai keskittyy murehtimaan asioita, joille ei itse voi mitään, voi muutoksen aiheuttama stressi olla moninkertainen. Puolisot voivat tukea toisiaan elämänmuutoksessa parhaiten olemalla avoimia, keskustelemalla asioista, oppimalla lukemaan toisen tunteita ja reaktioita sekä suunnittelemalla yhdessä yhteistä tulevaisuutta.
(Duo)
RSS Feed
