Kansainvälistyvässä maailmassa myös lapset ja nuoret liikkuvat yhä enemmän paikasta toiseen ja eri kulttuurien vaikutuksista tulee heille yhä arkipäiväisempää. Vilma Kokon opinnäytetyössä tarkastellaan matkalaukkulapsuuden kokemuksia. Matkalaukkulapsella viitataan tässä yhteydessä sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat elämänsä aikana viettäneet vuosia ulkomailla tai muuttaneet usein kulttuurista ja maasta toiseen. Opinnäytetyö tarkastelee tällaisten nuorten kokemuksia ja identiteetin muodostumista kolmannen kulttuurin vaikutuksessa.
Vaikka opinnäytetyö ei varsinaisesti käsittele kahden kulttuurin lapsia, on matkalaukkulasten kokemuksissa paljon yhteneväisyyksiä myös kahden kulttuurin lapsien kokemuksiin kulttuurien välimaastossa elämisestä. Monella kahden kulttuurin lapsella on kokemusta elämisestä molempien vanhempiensa kotimaassa, siirtymisestä paikasta toiseen sekä elämisestä kaukana sukulaisistaan. Aina liikkuminen kulttuurien välillä ei edes vaadi fyysistä siirtymistä maasta toiseen vaan siirtyminen voi myös tapahtua henkisellä tasolla. Kahden kulttuurin lapsi voi elämänsä aikana identifioitua vuorotellen molempien vanhempiensa kulttuuriin, ympäristön kulttuuriin tai ei mihinkään näistä vaikka asuisi koko ikänsä Suomessa. Kahden kulttuurin lapsilla on usein läsnä myös tunne siitä, että he joutuvat luopumaan jostakin ja tekemään valintoja kulttuurien välillä, asuvathan he aina vähintään toiselle vanhemmalle vieraassa maassa.
(Duo)
Vaikka opinnäytetyö ei varsinaisesti käsittele kahden kulttuurin lapsia, on matkalaukkulasten kokemuksissa paljon yhteneväisyyksiä myös kahden kulttuurin lapsien kokemuksiin kulttuurien välimaastossa elämisestä. Monella kahden kulttuurin lapsella on kokemusta elämisestä molempien vanhempiensa kotimaassa, siirtymisestä paikasta toiseen sekä elämisestä kaukana sukulaisistaan. Aina liikkuminen kulttuurien välillä ei edes vaadi fyysistä siirtymistä maasta toiseen vaan siirtyminen voi myös tapahtua henkisellä tasolla. Kahden kulttuurin lapsi voi elämänsä aikana identifioitua vuorotellen molempien vanhempiensa kulttuuriin, ympäristön kulttuuriin tai ei mihinkään näistä vaikka asuisi koko ikänsä Suomessa. Kahden kulttuurin lapsilla on usein läsnä myös tunne siitä, että he joutuvat luopumaan jostakin ja tekemään valintoja kulttuurien välillä, asuvathan he aina vähintään toiselle vanhemmalle vieraassa maassa.
(Duo)
- Lue Vilma Kokon opinnäytetyö kokonaisuudessaan verkossa (PDF)
RSS Feed
