Yksi kaksikulttuuristen perheiden erityispiirteistä on se, että maahan muuttaneet puolison vanhemmat, sukulaiset ja osa ystävistä asuu hänen synnyinmaassaan satojen tai tuhansien kilometrien päässä. Yhteyttä voi onneksi nykyisin pitää muutoinkin kuin kirjepostin välityksellä, mutta kaukana toisessa maassa asuvien läheisten ikävä on tuttu vieras monessa kahden kulttuurin perheessä.
Tuore sosiologian väitöstutkimus osoittaa, että isovanhemmilla on vaikutusta perheiden lastenhankintaan ja lastenlasten hyvinvointiin. Tutkija Antti O. Tanskasen Itä-Suomen yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta käy ilmi, että isovanhemmilta saatu apu lastenhoidossa ja emotionaalinen tuki ovat yhteydessä äitien aikomuksiin hankkia useampi kuin yksi lapsi. Tutkimuksen mukaan isän ja äidin puolen isovanhemmilta saatu tuki vaikuttaa eri tavoin. Esimerkiksi siinä missä isän puolen isovanhemmilta saatu tuki on yhteydessä lastenhankkimispäätöksiin, on äidin puolen isovanhemmilta saatu tuki yhteydessä murrosikäisten lastenlasten vähäisempiin emotionaalisiin ja käyttäytymisperäisiin ongelmiin.
Pelkkää autuutta ei isovanhempienkaan apu aina takaa ja esimerkiksi ylipaino on yleisempää lapsilla, jotka ovat taaperoina isoäitiensä hoivissa. Isovanhemmilla on kuitenkin yhä merkittävä vaikutus erityisesti lastenlasten hyvinvointiin. Mutta entä silloin kun toiset isovanhemmat eivät asu samassa maassa? Tai entä silloin kun molempien vanhempien isovanhemmat asuvat kaukana, tai eivät jostain muusta syystä pysty olemaan mukana lapsiperheen arjessa?
Ihmisten sosiaaliset verkostot koostuvat pääasiassa sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista, ja vanha sanonta tuo esiin näiden suhteiden eron: ”Suku on se perhe johon synnyt ja ystävät se perhe jonka valitset.” Sukua ja perhettä on pidetty perinteisesti arvossa, mutta läpi elämän luodut ja ylläpidetyt ystävyyssuhteet voivat olla aivan yhtä läheisiä ja vahvoja kuin sukulaisuussuhteet. Vahvoilla ystävyys- ja sukulaisuussuhteilla on lisäksi samanlainen positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset muokkaavat läheisiä suhteitaan sosiaalisen ympäristönsä mukaan, ja siten toimimalla edistävät hyvinvointiansa ja elämäntyytyväisyyttään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sellaisilla ihmisillä, jotka eivät syystä tai toisesta juurikaan tapaa lähisukulaisiaan (tai jotka tulevat pienestä perheestä), on läheisemmät suhteet ystäviinsä. Sukulaisuussuhteiden aukkoa voi siis täyttää läheisillä ystävyyssuhteilla ja perheensä voi siinä mielessä tosiaan myös valita. Niin sukulaiset kuin ystävätkin ovat valtava voimavara ja ilon lähde. Onni on läheiset.
(Hanna Kinnunen)
Tuore sosiologian väitöstutkimus osoittaa, että isovanhemmilla on vaikutusta perheiden lastenhankintaan ja lastenlasten hyvinvointiin. Tutkija Antti O. Tanskasen Itä-Suomen yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta käy ilmi, että isovanhemmilta saatu apu lastenhoidossa ja emotionaalinen tuki ovat yhteydessä äitien aikomuksiin hankkia useampi kuin yksi lapsi. Tutkimuksen mukaan isän ja äidin puolen isovanhemmilta saatu tuki vaikuttaa eri tavoin. Esimerkiksi siinä missä isän puolen isovanhemmilta saatu tuki on yhteydessä lastenhankkimispäätöksiin, on äidin puolen isovanhemmilta saatu tuki yhteydessä murrosikäisten lastenlasten vähäisempiin emotionaalisiin ja käyttäytymisperäisiin ongelmiin.
Pelkkää autuutta ei isovanhempienkaan apu aina takaa ja esimerkiksi ylipaino on yleisempää lapsilla, jotka ovat taaperoina isoäitiensä hoivissa. Isovanhemmilla on kuitenkin yhä merkittävä vaikutus erityisesti lastenlasten hyvinvointiin. Mutta entä silloin kun toiset isovanhemmat eivät asu samassa maassa? Tai entä silloin kun molempien vanhempien isovanhemmat asuvat kaukana, tai eivät jostain muusta syystä pysty olemaan mukana lapsiperheen arjessa?
Ihmisten sosiaaliset verkostot koostuvat pääasiassa sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista, ja vanha sanonta tuo esiin näiden suhteiden eron: ”Suku on se perhe johon synnyt ja ystävät se perhe jonka valitset.” Sukua ja perhettä on pidetty perinteisesti arvossa, mutta läpi elämän luodut ja ylläpidetyt ystävyyssuhteet voivat olla aivan yhtä läheisiä ja vahvoja kuin sukulaisuussuhteet. Vahvoilla ystävyys- ja sukulaisuussuhteilla on lisäksi samanlainen positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset muokkaavat läheisiä suhteitaan sosiaalisen ympäristönsä mukaan, ja siten toimimalla edistävät hyvinvointiansa ja elämäntyytyväisyyttään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sellaisilla ihmisillä, jotka eivät syystä tai toisesta juurikaan tapaa lähisukulaisiaan (tai jotka tulevat pienestä perheestä), on läheisemmät suhteet ystäviinsä. Sukulaisuussuhteiden aukkoa voi siis täyttää läheisillä ystävyyssuhteilla ja perheensä voi siinä mielessä tosiaan myös valita. Niin sukulaiset kuin ystävätkin ovat valtava voimavara ja ilon lähde. Onni on läheiset.
(Hanna Kinnunen)
RSS Feed
