Miksi vanhempien tulisi puhua omaa äidinkieltä lapsilleen?

Kirjoitus on muokattu alun perin julkaisun ”Äidinkielenä kaksikielisyys. Kaksikulttuuristen perheiden näkökulmaa kaksikielisyyteen" (PDF) tekstistä. 

Vielä muutama vuosikymmen sitten uskottiin, että lapsen kaksi- ja monikielisyys haittaa lapsen kielenkehitystä, ja moni kaksikielisen perheen vanhempi luopui suunnitelmistaan puhua omaa äidinkieltä lapselleen. Nykyään tiedetään asian olevan päinvastoin. Kaksikielisyyden etuja ei voi liikaa korostaa. Kaksikielisyys on rikkaus, jonka lapsi perii vanhemmiltaan, kun he puhuvat lapselle omaa äidinkieltään. 

Niin itsestään selvältä ja yksinkertaiselta kuin tämä saattaa kuulostaa, sitä se ei suinkaan ole. Moni vanhempi on parhaista aikeistaan poiketen päätynyt puhumaan lapselleen ainakin osittain vierasta kieltä. Tähän voi olla monia syitä. Vanhempi voi helposti menettää uskon ja motivaation oman äidinkielen puhumiseen, jos lapsi ei vastaa hänelle omalla äidinkielellä. Joskus myös yksikielisen ympäristön paine ja ennakkoasenteet kieltä kohtaan voivat aiheuttaa sen, ettei vanhempi arvosta omaa äidinkieltään. Monille vanhemmille voi Suomessa tulla yllätyksenä myös se, että lapset omaksuvat kieltä hyvin yksilökeskeisesti ilman yhteisön suurempaa vaikutusta ja tukea. Näin ollen vanhemman ja lapsen keskinäisen vuorovaikutuksen määrällä ja laadulla on korostunut merkitys kielen kehittymisessä. Perheissä, joissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä, molempien vanhempien on otettava aktiivinen rooli kielen välittäjinä. 

Äidinkieli on ihmisen tunteiden kieli ja sillä on keskeinen kasvatuksellinen merkitys. Vanhempiensa kielten kautta lapsi samaistuu vanhempiensa kulttuureihin ja oppii ymmärtämään eri kulttuurien ajattelu- ja toimintatapoja sekä omia juuriaan. Oman äidinkielen puhuminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja syventää vanhemman ja lapsen välistä tunnesuhdetta. Tiedetään myös, että ihmisen persoonallisuus voi muuttua puhutun kielen mukaan. Kun lapsi osaa molempien vanhempiensa äidinkieltä, kumpikin vanhempi voi olla oma itsensä ja kommunikoida lapsensa kanssa omalla tunnekielellään. Näin vanhempien ei myöskään tarvitse tehdä valintaa siitä, kumpi kielistä on arvokkaampi. Vähemmistökulttuuria edustavan vanhemman näkökulmasta oman äidinkielen puhuminen vahvistaa ylpeyttä omista juurista ja kulttuurista, mikä tukee kulttuuriperinnön välittämistä lapselle. Vieraan kielen puhuminen päivittäin kodin ulkopuolella voi olla raskasta, jolloin mahdollisuus oman äidinkielen puhumiseen kotona on erityisen tärkeää. 

Tutkimuksen mukaan kaksikielisyydellä on paljon positiivisia vaikutuksia henkilön älylliseen kehitykseen ja aivojen toimintaan. Kahden kielen oppimisen sanotaan muun muassa helpottavan muiden kielten oppimista ja ehkäisevän neurologisia oireita kuten dementiaa. Kielet vaikuttavat lapsen tapaan ajatella, ja kaksi kieltä antaa siten automaattisesti vaihtoehtoisia ajatusmalleja, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen kulttuuriin tai kieleen. Kaksikielisyydestä on myös paljon etuja opiskelu- ja työmaailmassa. Kaksi kieltä tuo mukanaan aina enemmän mahdollisuuksia ja valinnanvaraa verrattuna yhteen, sillä avaahan kaksi avainta enemmän ovia kuin yksi.

 (Tanja Del Angel)

---