Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti

Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti kehittyy kokemusten, vertailun, kokeilun ja eri vaiheiden kautta.

Identiteetin eri vaiheet
Monia kahdesta eri kulttuurista tulevia vanhempia mietityttävät lastensa kulttuurisen identiteetin kehitysvaiheet ja se, miten identiteettiä voisi tukea eri ikäisenä. Tukemiseen tarvitaan sekä vanhempien sitoutumista että valmiuksia avoimeen, omasta ja toisen vanhemman kulttuurisesta perinnöstä keskusteluun. Alla olevat jaottelut ovat toki yleistyksiä, ja jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, mutta niistä on silti hyötyä hahmotettaessa lasten kulttuurisen identiteetin kehitystä.

Varhainen lapsuus (n. 0-7 -vuotiaat)
Alle 4-vuotiaat lapset eivät vielä tee selkeätä eroa ihmisten ihonvärin tai kulttuurin välillä.

4-vuotiaana lapsi alkaa ymmärtää, että hänen ihonvärinsä on pysyvä ominaisuus, joka säilyy samana läpi elämän. Samalla hän alkaa ymmärtää, että yhteiskunnassa ihmisiä jaotellaan ja tunnistetaan ulkonäön, ihonvärin, vaatetuksen ja muiden kulttuurien tai etnisten taustojen tunnuspiirteiden mukaan.

Tämän ikäiset lapset samastuvat vahvasti vanhempiinsa ja usein hyväksyvät heidän välittämänsä elämänkatsomuksen ja arvopohjan kyseenalaistamatta sitä.

Esimurrosikä (n. 7-10 -vuotiaat)
Tähän ikään mennessä useimmat lapset tulevat tietoisiksi kaksikulttuurisuudestaan ja hyväksyvät sen.

Lapset tiedostavat, että heidän etninen identiteettinsä vaikuttaa heidän omakuvaansa ja joissain tapauksissa myös ystävävalintoihinsa.

Esimurrosikäiset alkavat pikkuhiljaa ajatella asioita itsenäisesti abstraktilla tasolla. Tässä vaiheessa lapsi huomaa vanhempien elämänkatsomukseen liittyvät erot tai erilaisuuden valtaväestön elämänkatsomuksesta. Silti hän tukeutuu vanhempiinsa tiedonlähteenä ja kaipaa valinnoilleen heidän hyväksyntäänsä. Jos vanhemmat edustavat eri elämänkatsomusta, lapsi saattaa kokeilla kumpaakin puolta vuorotellen.

Murrosikä (n. 11–18 -vuotiaat)
Tässä ikävaiheessa vertaisryhmästä eli omanikäisistä tulee todella tärkeitä. Kaksikulttuuriset nuoret saattavat joutua etsimään paikkaansa ja hyväksyntää ystäväpiirissä, jossa vain toinen kulttuuri on edustettuna. Heillä saattaa olla ristiriitaisia tunteita eri ystäväpiirien kesken, jos he kokevat saavansa hyväksyntää toisessa, mutta toisessa eivät. 

Myöhemmin murrosiässä seurustelukumppanit saattavat valikoitua sen mukaan, mihin kulttuuriseen tai elämänkatsomukselliseen identiteettiin nuori haluaa identifioitua – tai minkä hän haluaa kieltää.

Murrosiässä nuori alkaa kyseenalaistaa, haastaa ja etsiä itse ratkaisuja omiin pulmiinsa. Tällöin kahden eri kulttuurin ja elämänkatsomuksen keskellä elävä nuori saattaa kokonaan kieltää taustansa tai valita omasta mielestään ”parhaimman” kahdesta.

Nuori aikuinen (Yli 18-vuotiaat)
Nuoresta aikuisesta kasvaa yksilö, kun hän aktiivisesti tekee pesäeron lapsuudenkodistaan ja vanhemmistaan. Aikuiseksi kasvamiseen liittyy tunne kumpaankin kulttuuriin kuulumisesta ja oman taustan tiedostamisesta. Nuori aikuinen valitsee oman tien, oli se sitten jommankumman kulttuuritaustan ja elämänkatsomuksen valitseminen, kummankin sopuisa rinnakkaiselo tai jotain aivan muuta kuin mitä hän on perinyt vanhemmiltaan.

(Duo)