Kahden kulttuurin parit ja perheet Suomessa - tilastokatsaus 2017

Uusimpien tilastojen (Tilastokeskus 2018) mukaan Suomessa asui vuoden 2017 lopussa 76 626 kaksikulttuurista paria ja perhettä. Luvussa on mukana sellaiset kaksikulttuuriset avo- ja avioparit sekä rekisteröidyt parisuhteet, joissa toinen puolisoista on syntynyt Suomessa. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna suomalaiset solmivat lähes 4300 uutta kansainvälistä avioliittoa vuonna 2017, naiset hieman miehiä useammin. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa asuu arviolta noin 8000 perhettä, jossa molemmat puolisot ovat syntyneet ulkomailla mutta keskenään eri maissa.

Avioeroon päätyi vuonna 2017 syntymämaan mukaan tarkasteltuna 1933 kahden kulttuurin avioparia, mikä on noin 14% kaikista Suomessa vuonna 2017 toteutuneista avioeroista. ​

​Suomalaisten miesten ja naisten kahden kulttuurin liittojen määrien välinen ero kapenee

Suomessa syntyneillä miehillä on useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin suomalaisilla naisilla ja näin on ollut jo 1990-luvulta lähtien. Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden puolisoiden liittoja oli vuonna 2017 yhteensä 41 126, mikä on noin 54 % kaikista suomalaisten solmimista kahden kulttuurin liitoista. Suomessa syntyneiden naisten ja ulkomailla syntyneiden puolisoiden liittoja oli vuonna 2017 yhteensä 35 500. Suomalaisten naisten ulkomaalaisten kanssa solmittujen liittojen lukumäärä on kasvanut suhteessa miehiin ja näyttääkin siltä, että uusia kansainvälisiä liittoja solmivat nyt useammin suomalaiset naiset kuin miehet. ​

Jo neljännes suomalaismiesten ulkomaalaisista puolisoista on syntynyt Aasiassa 

Suomalaismiesten ulkomailla syntyneistä puolisoista suurin osa on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Ruotsissa sekä Thaimaassa ja Virossa. Maanosittain tarkasteltuna Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot ovat kuitenkin yleisimmin Euroopasta. Euroopassa syntyneiden puolisoiden osuus vuoden 2017 lopussa oli noin 65 % kaikista Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneistä puolisoista. Suurin osa Euroopassa syntyneistä puolisoista (60 %) tulee EU-maista. 

Aasiassa syntyneiden puolisoiden osuus on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia. Vuonna 2003 suomalaisten miesten Aasiassa syntyneitä puolisoja oli alle 3000 ja vuonna 2017 heitä oli 9847. Eniten on kasvanut thaimaalaisten, kiinalaisten, filippiiniläisten ja vietnamilaisten puolisoiden määrä. Myös Afrikan maissa syntyneiden puolisoiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2003, mutta suomalaisten miesten Afrikassa syntyneiden puolisoiden lukumäärä on noin 900, kun suomalaisnaisten kohdalla vastaava luku on yli 3000. 

Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avo- ja aviopuolisot ovat yleisimmin:

1. Euroopasta yht. 26 766 eli 65 % (Venäjä ja ent. Neuvostoliitto 9698, Ruotsi 8455, Viro 2783 ja Saksa 993)
2. Aasiasta yht. 9847 eli 24 % (Thaimaa 4927, Kiina 1389, Filippiinit 1170 ja Vietnam 594)
3. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta yht. 2611 eli 6 % (USA 723, Brasilia 448, Kanada 313 ja Meksiko 209)

​
Suomalaiset miehet solmivat vuonna 2017 uusia kansainvälisiä liittoja useimmiten venäläisten (321), thaimaalaisten (316) ja filippiiniläisten (100) kanssa. (Huom. nämä tilastot kertovat kansalaisuuden eivätkä syntymämaata, joten joukossa voi olla myös Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomailla syntyneitä miehiä).

Suomessa syntyneet miehet erosivat vuonna 2017 lukumäärällisesti eniten entisessä Neuvostoliitossa (173), Thaimaassa (124) ja Ruotsissa (123) syntyneiden puolisoiden kanssa solmituista liitoista. ​

Suomalaisnaisten puolisoista yli puolet tulevat EU-maista

Suomalaisten naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat kotoisin useammista maista verrattuna suomalaisten miesten puolisoihin. Määrällisesti eniten liittoja on solmittu Ruotsissa, Britanniassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Saksassa, Turkissa, Virossa ja USA:ssa syntyneiden puolisoiden kanssa. Etenkin Irakissa syntyneiden puolisoiden kanssa solmitut liitot ovat yleistyneet nopeasti parissa vuodessa. 

Maanosittain tarkasteltuna Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat yleisimmin Euroopasta ja erityisesti EU-maista. Euroopassa syntyneiden puolisoiden osuus oli vuoden 2017 lopussa lähes sama kuin suomalaisilla miehilläkin eli 68 %. EU-maissa syntyneiden puolisoiden osuus eurooppalaisista puolisoista oli kuitenkin suomalaisiin miehiin verrattuna huomattavasti suurempi eli 80 %. 

Afrikasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Aasiasta tulevien puolisoiden lukumäärissä on USA:ta, Irakia ja Marokkoa lukuun ottamatta vain pienehköjä eroja. Aasiassa ja Oseaniassa syntyneet puolisot ovat yleistyneet myös suomalaisten naisten puolisoina, mutta puolisot tulevat eri maista verrattuna suomalaisten miesten aasialaisiin puolisoihin. Suomalaisten naisten ja miesten Euroopassa ja Amerikassa syntyneet puolisot tulevat pääosin samoista maista. ​​
​
Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avo- ja aviopuolisot ovat yleisimmin:

1. Euroopasta yht. 24 099 eli 68 % (Ruotsi 8778, Britannia 2310, Venäjä ja ent. Neuvostoliitto 2011, Saksa 1728, Turkki 1288 ja Viro 1287)
2. Aasiasta ja Oseaniasta yht. 3977 eli 11 % (Irak 716, Australia 358, Intia 354 ja Iran 342)
3. Afrikasta yht. 3443 eli 10 % (Marokko 535, Nigeria 385, Egypti 316, Gambia 282 ja Algeria 250)
4. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta yht. 3120 eli 9 % (USA 1245, Kanada 409, Brasilia 253 ja Meksiko 246)

Uusia kahden kulttuurin liittoja suomalaiset naiset solmivat vuonna 2017 useimmiten irakilaisten (342), turkkilaisten (123) sekä Britannian (101) ja USA:n (101) kansalaisten kanssa. (Huom. nämä tilastot kertovat kansalaisuuden eivätkä syntymämaata, joten joukossa voi olla myös Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomailla syntyneitä naisia).
​
Suomessa syntyneet naiset erosivat vuonna 2017 lukumäärällisesti eniten Ruotsissa (141), Turkissa (64), Marokossa (32), entisessä Neuvostoliitossa (31) sekä Gambiassa (30) syntyneiden puolisoiden kanssa. 

Tanja Del Angel
Suunnittelija, Familia ry

​Lähteet:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].