Kahden kulttuurin kasvatit

Suomessa asuu kymmeniä tuhansia kahden kulttuurin suomalaisia ja heidän määränsä kasvaa tasaisesti. Kaksikulttuuriset lapset ja nuoret ovat pysyvä osa neuvoloiden, päivähoidon ja koulun arkea, ja kahden kulttuurin aikuisia tapaa kaikilla elämänalueilla: oppilaitoksissa, työelämässä, vapaaehtoistoiminnassa, ystäväpiireissä, harrastusryhmissä... Moni kahden kulttuurin nuorista ja aikuisista on noussut myös julkisuuteen esimerkiksi poliitikkoina (Antero Vartia, Jani Toivola, Maria Guzenina ja Ben Zychowicz), urheilijoina (Nooralotta Neziri, Amin Asikainen ja Maurizio Pratesi ym.), laulajina (Anne Abreu, Maria Lund ja Milana Misic ym.), yrittäjinä (Laila Snellman ym.), näyttelijöinä (Henri Hanikka ja Kaisla Löyttyjärvi ym.) ja kirjailijoina (Sofi Oksanen ym.). Siitä huolimatta kahden kulttuurin suomalaiset ovat edelleen näkymätön ryhmä, jonka omaa ääntä kuullaan harvoin.

---

 ”Kiitos, että annoitte meille äänen.”
(palautetta "Kahden kulttuurin kasvatit" Duo teemaryhmän osallistujalta)

Toivon että suomalaisuuden käsite laajenisi että meitäkin kuunneltaisiin enemmän. Kaksikulttuuriset suomalaiset tytöt ja pojat harvemmin näkyvät esim. mediassa mitenkään. Olemme näkymätön osa tätä kansaa ja ääntämme harvemmin kuulee.
(palautetta "Kahden kulttuurin kasvatit" Duo teemaryhmän osallistujalta)

Kahden kulttuurin lapset, nuoret ja aikuiset ovat suomalaisia, eivät maahanmuuttajataustaisia, vaikka heitä siksi joskus virheellisesti kutsutaankin. Kahden kulttuurin suomalaisissa on toki myös jotain omaa ja ainutlaatuista. He ovat esimerkiksi kasvaneet luontevasti kahden kulttuurin keskellä, heillä on lähisukulaisten kautta läheinen yhteys ainakin kahteen maahan, ja moni on saanut vanhemmiltaan lahjaksi kaksi- tai monikielisyyden. Kahden kulttuurin taustasta juontavat erityispiirteet eivät tee tämän ryhmän edustajista enemmän tai vähemmän suomalaisia, vaan erityispiirteet tekevät heistä omanlaisiansa. Erityispiirteistään huolimatta tutkimustieto kahden kulttuurin suomalaisista on puutteellista, eikä heille ole tarjolla palveluja tai toimintaa, joissa huomioitaisiin tämän jo lukumäärältäänkin merkittävän ryhmän lähtökohdat ja tarpeet.

Kahden kulttuurin parien ja perheiden Duo-projekti pyrkii osaltaan vastaamaan tähän puutteeseen kehittämällä toimintaa kahden kulttuurin perheille, ja huomioimalla toiminnassaan myös kahden kulttuurin suomalaiset. Lisäksi Duo tekee yhteistyötä kahden kulttuurin suomalaisia koskevan tutkimuksen tekijöiden kanssa, sekä kerää tietoa kahden kulttuurin lapsista ja nuorista.  Erinomainen esimerkki kahden kulttuurin suomalaisille tarkoitetun vertaistoiminnan ja heistä uutta tietoa tuottavan toiminnan yhdistämisestä, on Duon keväällä 2015 järjestetty nettiteemaryhmä kahden kulttuurin nuorille aikuisille. [1]

Maaliskuun alussa alkaneeseen Kahden kulttuurin kasvatit Duo teemaryhmään osallistui neljä 19–25 vuotiasta kahden kulttuurin taustan omaavaa nuorta. Osallistujien toinen vanhempi oli suomalainen ja heidän ulkomaalaistaustaiset vanhempansa olivat kotoisin Aasiasta tai Afrikasta. Suljettu nettiryhmä toteutettiin Duon yhteistyökumppanin Tukinetin sivuilla ja sitä ohjasivat Duon vapaaehtoiset.

Kolmen viikon pituisessa ryhmässä käsiteltiin kahden kulttuurin merkitystä ja vaikutusta lapsuudessa nuoruudessa sekä nykyhetkessä muun muassa seuraavien teemojen kautta:

• Kaksi kulttuuria lapsuudenkodin arjessa
• Perheen kieliin liittyvät kysymykset
• Samanlaisuuden ja erilaisuuden kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa
• Identiteetin muotoutuminen teini-iästä aikuisuuteen
• Kahden kulttuurin taustan merkitys nuoren aikuisen elämässä

Osallistujien mielessä ryhmässä oli mukava henki ja sinne oli helppo tulla. He kokivat, että ryhmässä vallitsi luottamus osallistujien kesken ja että he tulivat ymmärretyiksi ryhmässä. He myös kokivat vertaistuen muilta kahden kulttuurin kasvateilta tärkeäksi ja toivoivat lisää nettitoimintaa kahden kulttuurin teemasta.

”Selvensi paljon ajatuksia omasta identiteetistäni ja miten se on vaikuttanut elämääni :)”
(palautetta "Kahden kulttuurin kasvatit" Duo teemaryhmän osallistujalta)

Ryhmän sisältö koottiin artikkelisarjaksi, joka julkaistaan Duo Kirjastossa ensi syksyn mittaan.

(Hanna Kinnunen)

Lisätietoa:

• Projektipäällikkö, parisuhdeneuvoja Hanna Kinnunen
• Kahden kulttuurin lapsia ja nuoria sekä kaksikielisyyttä koskevia artikkeleja ym. Duo Kirjastossa 

[1] Duon teemaryhmät ovat joko täysin vertaisista koostuvia nettiryhmiä tai ammattilaisten ja vertaisten vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun perustuvia temaattisia ryhmiä. Yksittäinen teemaryhmä kestää parista viikosta pariin kuukauteen ja siihen voi osallistua 5-12 jäsentä (ohjaajat mukaan lukien). Duo teemaryhmät ovat suljettuja ja koska ne toimivat netissä, on osallistuminen anonyymiä sekä aikaan ja paikkaan sitoutumatonta. Ryhmän toteutustavasta riippuen halukkaille ryhmäläisille voidaan tarjota mahdollisuus tavata toisiaan myös kasvotusten.