Julkaisu: Äidinkielenä kaksikielisyys - Kahden kulttuurin perheiden näkökulmaa kaksikielisyyteen

• Lue "Äidinkielenä kaksikielisyys - Kahden kulttuurin perheiden näkökulmaa kaksikielisyyteen" kokonaisuudessaan verkossa (PDF)

Eri kielten ja kulttuurien yhteiselo on luonteva osa monen suomalaisperheen arkea. Suomessa puhutaan jo yli 150 kieltä ja monessa kodissa puhutaan niistä useampaa kuin yhtä. Monikielisyys voi olla suuri mahdollisuus ja voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomi tarvitsee monikielisten asukkaidensa kielitaitoa ja suhteita, eri kulttuurien ymmärrystä, erilaisia ajattelutapoja, innovatiivisuutta sekä luovuutta toimia globaalistuneessa maailmassa

”Suomi on kaksikielinen maa, miksei voi olla kaksikielisiä kansalaisia?”

”Koska itse olen pienestä pitäen puhunut kotona kahta kieltä ja arvostan niitä yhtä paljon; valitseminen jotenkin mitätöi toisen.”

Innostus tämän julkaisun kirjoittamiseen sai alkunsa Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n ja Duo-hankkeen (Duo kahden kulttuurin perheille) kesällä 2014 toteutetusta, äidinkielen rekisteröintiin liittyvästä kyselystä. Kyselyn taustalla vaikutti käsitys siitä, että nykykäytäntö vain yhden äidinkielen rekisteröintimahdollisuudesta on ongelmallinen sekä kaksikielisten henkilöiden, että niiden perheiden näkökulmasta, joissa vanhemmat puhuvat eri äidinkieliä lapsilleen. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten nykyinen menettely koetaan erityisesti kahden kulttuurin perheiden näkökulmasta tarkasteltuna. Julkaisun tavoitteena on synnyttää ja edistää keskustelua mahdollisuudesta ja tarpeesta muuttaa nykyistä yhden äidinkielen rekisteröintikäytäntöä siten, että väestörekisteriin voisi halutessaan rekisteröidä useamman äidinkielen.

”Rekisteröimällä lapsen molemmat äidinkielet, saisimme uutta, reaaliaikaista tietoa Suomen monikielisyydestä ja kaksikielisyyden monimuotoisuudesta."

”On mahdotonta vastata kysymykseen, kumpi tai mikä on ”se oikea” kieli. Olisikin jo aika päivittää tämä kohta lomakkeisiin.”

Julkaisussa tuodaan esille kyselyn tuloksia ja tarkastellaan kaksikielisyyden nykytilaa Suomessa erityisesti kahden kulttuurin perheiden näkökulmasta. Erilaisia näkökulmia on tuotu tekstissä esille esimerkein ja lainaamalla kyselyyn vastanneiden kommentteja ja mielipiteitä. 

”Lapsillamme on kaksi yhtä tärkeää, yhtä tuttua ja yhtä rikasta kieltä. En osaisi vastata kumpi näistä olisi heille ”äidinkieli.”

”Kotikielillä tulisi olla tasa-arvoinen asema. Kaikkia kieliä ei tietenkään yhteiskunta voi sitoutua opettamaan koulussa, mutta monikielisyyttä ei ainakaan tue se, että on useimmissa tapauksissa valittava suomi, jota lapsi joka tapauksessa kuulee koko ajan. Kielitaito menee hukkaan, vaikka se voisi olla rikkaus.”

Suomi on kaksikielinen maa, mutta julkinen keskustelu kaksikielisyydestä on typistynyt suomi-ruotsi väittelyksi. On tärkeää, että tämän iänikuisen väittelyn sijaan kaksikielisyyttä tarkastellaan muistakin näkökulmista. Kaksikielisyys on kahden kulttuurin perheille arkea, ja myös heidän näkökulma on otettava huomioon. Kaksikielisyys ei ole pelkästään kielipoliittinen kysymys, vaan sillä voi olla paljon myönteisiä yksilö-, perhe- ja yhteiskuntatason vaikutuksia, jotka on korkea aika huomioida paremmin.

(Tanja del Angel)

• Lue "Äidinkielenä kaksikielisyys - Kahden kulttuurin perheiden näkökulmaa kaksikielisyyteen" kokonaisuudessaan verkossa (PDF)