Suomen kaksikulttuuriset parit eroavat tilastollisesti useammin kuin kahden suomalaisen muodostamat parit. Mitkä tekijät vaikuttavat kaksikulttuuristen parisuhteiden erojen taustalla?
Kulttuurieroja syytetään usein siinä vaiheessa, kun kahdesta eri kulttuuritaustasta lähtöisin olevat ihmiset eivät enää tule toimeen keskenään ja päättävät erota. Kulttuuriero on kuitenkin hyvin epämääräinen käsite, sillä monesti on vaikea eritellä niitä eroja, jotka johtuvat persoonallisuuksista ja niitä, jotka johtuvat kulttuurista. Mutta koska ihmiset kasvavat eri kulttuuriympäristöissä, heillä on myös erilaisia kulttuurillisia koodeja, joita toisessa kulttuurissa kasvaneen voi olla haastavaa tulkita. Jo lähtökohtaisesti eri kieltä puhuvilla ihmisillä on suurempi todennäköisyys ymmärtää toisiaan väärin kuin ihmisillä, jotka kummatkin puhuvat keskenään omaa äidinkieltään.
Kun kaksi eri kulttuurista lähtöisin olevaa ihmistä tapaa, he eivät välttämättä osaa sijoittaa uutta ihmistä tuttuihin yhteiskunnallisiin kategorioihin sen mukaan miten hän puhuu, käyttäytyy tai pukeutuu. Tällöin hänen elämänarvojaan ja maailmankatsomustaan voi olla vaikea hahmottaa. Toisesta kulttuurista lähtöisin olevaan ihmiseen tutustuminen vie usein enemmän aikaa kuin omasta kulttuurista tulevaan ihmiseen tutustuminen. Tällöin vie myös enemmän aikaa huomata, onko toisesta kulttuurista oleva ihminen sopiva puolisoksi vai ei.
Yhteinen arvomaailma, elämänkatsomus, koulutustausta ja samankaltaiset elämänkokemukset ovat asioita, jotka yhdistävät kaksikulttuurisia pareja, vaikka he tulisivat hyvinkin erilaisista kulttuuritaustoista. Yhteenkuuluvuutta ja yhteensopivuutta lisäävät samankaltaisuudet elämän arvojen ja tavoitteiden suhteen, samantyyppiset kokemukset perhe-elämästä ja samanlaiset ajatukset esimerkiksi sukupuolirooleista, kotitöiden jakamisesta ja vanhemmuudesta.
Ihmiset tekevät kuitenkin joskus nopeita päätöksiä enemmän tunteeseen kuin järkeen perustuen. Maantieteellinen etäisyys ja rakkauden huuma saa monet parit muuttamaan yhteen tai maasta toiseen ennen kuin he kunnolla tuntevat toisiaan. Vasta tämän jälkeen alkaa tutustuminen ja tällöin pari saattaa huomata, ettei heillä ole tarpeeksi yhteistä. Jos pari tästä huolimatta jatkaa yhteiselämää, parisuhde ei välttämättä ole tarpeeksi vahva eikä osapuolilla ole voimavaroja kohdata elämän mukanaan tuomia haasteita, kuten perheellistymistä tai maahanmuuttoprosessin eri vaiheita.
Maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat parisuhteen ulkopuolisia tekijöitä, jotka voivat rasittaa parisuhdetta. Maahanmuuttoon liittyviä asioita ovat muun muassa työllistyminen, kielitaito, sosiaaliset verkostot ja integraatio. Jos maahanmuuttajataustainen puoliso ei löydä Suomesta koulutustaan vastaavaa työpaikkaa, eikä pysty toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä kielitaidon puutteen takia, hänen tyytymättömyytensä ja turhautuneisuutensa saattaa heijastua parisuhteeseen. Ennakkoluulot ja rasismi sekä ystävien ja sukulaisten puute tai vähäisyys ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat niin kanta- kuin uussuomalaisenkin osapuolen jaksamiseen ja tätä kautta parisuhdetyytyväisyyteen.
Kaksikulttuuriseen parisuhteeseen kohdistuu keskimääräistä enemmän sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Parisuhteen sisäiset, vuorovaikutukseen liittyvät tekijät ovat niitä, joihin edellä mainitut seikat väistämättä vaikuttavat. Oman identiteetin hämärtyminen, turhautuneisuus ja tyytymättömyys heijastuvat ihmisen tapaan olla vuorovaikutuksessa muihin. Tällöin hänen kunnioituksensa ja arvostuksensa itseä ja muita kohtaan laskee, hänestä tulee joustamaton ja hän saattaa nähdä oman ja puolisonsa kulttuurin stereotypioiden kautta. Tällöin henkilökohtaisia ja parisuhteen ongelmia syytetään helposti kulttuurieroista johtuviksi sen sijaan, että huomattaisiin syiden olevan paljon moniulotteisempia.
Kulttuuri ei automaattisesti yhdistä kahden kulttuurin paria, mutta kulttuuri ei myöskään automaattisesti erota. Avoin, rehellinen ja kunnioittava vuorovaikutus puolisoiden välillä auttaa paria välttämään suhteen kriisiytymisen ja selviytymään myös erosta jos pari päätyy tähän ratkaisuun.
(Duo)
Kulttuurieroja syytetään usein siinä vaiheessa, kun kahdesta eri kulttuuritaustasta lähtöisin olevat ihmiset eivät enää tule toimeen keskenään ja päättävät erota. Kulttuuriero on kuitenkin hyvin epämääräinen käsite, sillä monesti on vaikea eritellä niitä eroja, jotka johtuvat persoonallisuuksista ja niitä, jotka johtuvat kulttuurista. Mutta koska ihmiset kasvavat eri kulttuuriympäristöissä, heillä on myös erilaisia kulttuurillisia koodeja, joita toisessa kulttuurissa kasvaneen voi olla haastavaa tulkita. Jo lähtökohtaisesti eri kieltä puhuvilla ihmisillä on suurempi todennäköisyys ymmärtää toisiaan väärin kuin ihmisillä, jotka kummatkin puhuvat keskenään omaa äidinkieltään.
Kun kaksi eri kulttuurista lähtöisin olevaa ihmistä tapaa, he eivät välttämättä osaa sijoittaa uutta ihmistä tuttuihin yhteiskunnallisiin kategorioihin sen mukaan miten hän puhuu, käyttäytyy tai pukeutuu. Tällöin hänen elämänarvojaan ja maailmankatsomustaan voi olla vaikea hahmottaa. Toisesta kulttuurista lähtöisin olevaan ihmiseen tutustuminen vie usein enemmän aikaa kuin omasta kulttuurista tulevaan ihmiseen tutustuminen. Tällöin vie myös enemmän aikaa huomata, onko toisesta kulttuurista oleva ihminen sopiva puolisoksi vai ei.
Yhteinen arvomaailma, elämänkatsomus, koulutustausta ja samankaltaiset elämänkokemukset ovat asioita, jotka yhdistävät kaksikulttuurisia pareja, vaikka he tulisivat hyvinkin erilaisista kulttuuritaustoista. Yhteenkuuluvuutta ja yhteensopivuutta lisäävät samankaltaisuudet elämän arvojen ja tavoitteiden suhteen, samantyyppiset kokemukset perhe-elämästä ja samanlaiset ajatukset esimerkiksi sukupuolirooleista, kotitöiden jakamisesta ja vanhemmuudesta.
Ihmiset tekevät kuitenkin joskus nopeita päätöksiä enemmän tunteeseen kuin järkeen perustuen. Maantieteellinen etäisyys ja rakkauden huuma saa monet parit muuttamaan yhteen tai maasta toiseen ennen kuin he kunnolla tuntevat toisiaan. Vasta tämän jälkeen alkaa tutustuminen ja tällöin pari saattaa huomata, ettei heillä ole tarpeeksi yhteistä. Jos pari tästä huolimatta jatkaa yhteiselämää, parisuhde ei välttämättä ole tarpeeksi vahva eikä osapuolilla ole voimavaroja kohdata elämän mukanaan tuomia haasteita, kuten perheellistymistä tai maahanmuuttoprosessin eri vaiheita.
Maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat parisuhteen ulkopuolisia tekijöitä, jotka voivat rasittaa parisuhdetta. Maahanmuuttoon liittyviä asioita ovat muun muassa työllistyminen, kielitaito, sosiaaliset verkostot ja integraatio. Jos maahanmuuttajataustainen puoliso ei löydä Suomesta koulutustaan vastaavaa työpaikkaa, eikä pysty toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä kielitaidon puutteen takia, hänen tyytymättömyytensä ja turhautuneisuutensa saattaa heijastua parisuhteeseen. Ennakkoluulot ja rasismi sekä ystävien ja sukulaisten puute tai vähäisyys ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat niin kanta- kuin uussuomalaisenkin osapuolen jaksamiseen ja tätä kautta parisuhdetyytyväisyyteen.
Kaksikulttuuriseen parisuhteeseen kohdistuu keskimääräistä enemmän sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Parisuhteen sisäiset, vuorovaikutukseen liittyvät tekijät ovat niitä, joihin edellä mainitut seikat väistämättä vaikuttavat. Oman identiteetin hämärtyminen, turhautuneisuus ja tyytymättömyys heijastuvat ihmisen tapaan olla vuorovaikutuksessa muihin. Tällöin hänen kunnioituksensa ja arvostuksensa itseä ja muita kohtaan laskee, hänestä tulee joustamaton ja hän saattaa nähdä oman ja puolisonsa kulttuurin stereotypioiden kautta. Tällöin henkilökohtaisia ja parisuhteen ongelmia syytetään helposti kulttuurieroista johtuviksi sen sijaan, että huomattaisiin syiden olevan paljon moniulotteisempia.
Kulttuuri ei automaattisesti yhdistä kahden kulttuurin paria, mutta kulttuuri ei myöskään automaattisesti erota. Avoin, rehellinen ja kunnioittava vuorovaikutus puolisoiden välillä auttaa paria välttämään suhteen kriisiytymisen ja selviytymään myös erosta jos pari päätyy tähän ratkaisuun.
(Duo)
RSS Feed
